vatsarintaliike

Vastaan Peggyn meemihaasteeseen vähän jälkijunassa. Omituisia tapojani ovat ainakin seuraavat:


1. Pidän LP-levyn ääntä tähän parhaana ihmisen tähän asti saavuttamana äänellisenä tasona. Silti lataan netistä kovalevylle huoletta MP-3 biisejä vaikka ne eivät ole edes CD-tasoisia.

2. Luen joka paikassa. En sentään saunassa, mutta monissa muissa odottamattomissa yhteyksissä kyllä.


3. Harrastan syömistä kausittain. Saatan syödä kolme tuubia mätitahnaa viikossa (900g) tai viikon ajan levyn suklaata päivässä (1400g), joskus saatan innostua metwurstista ja tuhota parisataa grammaa illassa. Kun olen yllättänyt itseni kohtuuttomuuksista olen saattanut pitää perään muutaman kuukauden tai parin vuoden tauon kyseisten herkkujen suhteen.

4. Alkoholin osalta kaikki makea maistuu. Juomat joissa on kermaa ja sokeria ovat ykkösinä listallani: Vana Tallinn kooreliköör, Baileys, Dooleys, sun muut "naisten juomat". Unohtamatta Spätleseä, berenausleseä ja Eisweinia. Tottahan hyvä punkkukin putoaa mutta siinä ei liene mitään ihmeellistä.


5. Aina hankkiessani jotain (auto, pesukone, tietokone, pölynimuri, printteri) teen perusteellisen selvityksen vaihtoehdoista ja hintatasosta. Tapa alkoi kauan sitten ostaessani ensimmäisiä stereoitani laite kerrallaan (projekti kesti pari vuotta) ja on jatkunut siitä lähtien. Saatan ajaa asian tiimoilta pari sataa kilometriä ja käydä parissa kymmenessä liikkeessä, riippuen tietysti hankittavan hinnasta ja käyttöiästä. Poikkeuksellista tässä lienee että seuraan jo hankittujen tavaroiden hintakehitystä jotta tietäisin teinkö fiksut vai tyhmät kaupat. Olennaista on että tärkein kriteeri on rahalle saatava vastine, ei pelkästään edullinen hinta tai huippulaatu.


Vaikka alkuperäisestä haasteesta on kulunut reilusti aikaa päätin että parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Pankkien saama tuki muistetaan Suomessa pitkään vaikka siitä on saatu osa jopa takaisin valtion kirstuun. Sensijaan Veronmaksajien rahoilla myyntikuntoon rakennettu Sonera ei ole maksanut penniäkään takaisin veronmaksajilta saamastaan tuesta. Päinvastoin ruotsalainen Teiia on ostanut entisen malliyritys Soneran ja myy Suomen valtiolta saaamiensa veronmaksajien rahojen turvin edullisia matkapuhelinpalveluja heikentäen samalla muiden alalla toimivien yritysten elinmahdollisuuksia. Elisa ja DNA jotka ovat kotimaisia toimijoita ovat saaneet tuta veronmaksajien rahoituksella tehtävän bisneksen voiman. Onko oikein pelastaa yritys käsiin lauenneen liiketoimintariskin vuoksi veronmaksajien rahoilla? Onko valtion yrityksen oikein tehdä riskibisnestä veronmaksajien rahoilla kärsimättä asiasta lainkaan? Onko oikein heikentää itsenäisten yritysten elinmahdollisuuksia verovaroin? Suomessa toimiva ruotsalainen yritys myy liittymiä "TELE"-nimen alla sinivalkoisilla tunnusväreillä. Olemmeko me oikeasti näin tyhmiä?

SDP:n Jouni Backmanin oli hyvä näkyä TV:ssä äänestyksen jälkeen. Mokoma äijänkuva on omiaan laskemaan kenen tahansa ääniä YLE:n pääjohtajakähminnän jälkeen. Hommaan saatiin upotettua kivasti veronmaksajien rahoja vaikka turvattu eläkevirka jäikin Backmanilta saavuttamatta.

Sauli Niinistö lausui ainoana ehdokkaana sanan:"kansanäänestys" Naton yhteydessä. Tarja Halonen sen sijaan ei vihjannut mitään mahdollisesta kabinetteisopimuksesta Lipposen kanssa. Kuviohan olisi varsin yksinkertainen. Tarja lupaa pysytellä kiltisti kun Paavo hoitelee natohommat. Lopulta Nato on pelkkä uhkakuva jota on käytetty presidentinvaaleissa jottei tosiasiallisista poliittisista päämääristä olisi tarvinnut puhua.

Frankfurtin lentokentällä nolotti hiukan olla suomalaisena kuuntelemassa maanmiehen kiukuttelua. Tässä pari viikkoa sitten piti kuunnella suomalaisen herrahenkilön luentoa saksalaiselle myyjättärelle. Ja näin se kävi: "Pitääkö minun vielä kirjoittaa nimeni uudelleen? Mikä siinä on kun ei uskota etten pysty kirjoittamaan nimeäni samalla tavalla kahta kertaa peräkkäin. Olet toinen myyjätär joka puuttuu asiaan. Edellinen kerta oli Tallinnassa. Mikä siinä on kun naiset haluavat nähdä henkilöllisyyspapereitani. Jotain yhteistä virolaisilla ja saksalaisilla. On se kumma että pitää passia näyttää mokomien ostosten takia. Luulisi että ihmisille on selvää etten kerta kaikkiaan pysty kirjoittamaan nimeäni kahta kertaa samalla tavalla."

Vieressä kuunnelleena hävetti miehen antama suomikuva. Kaveri varmaan lainaisi korttiaan mieluusti vaikkapa minulle. Eihän sillä ole väliä etten osaa kirjoittaa hänen nimeään samalla tavalla kuin luottokortissa näkyy. Eihän sillä ole väliä että myyjätär kyseli lisätietoja kortin omistajan turvallisuuden vuoksi eikä ilkeyttään tai uteliaisuuttaan.

Omasta puolestani suosittelen sällille jatkossa käteistä rahaa. Saksassa on euro käytössä joten seuraavalle matkalle käteistä: säästyy paljolta keskustelulta.

A European company is going to give interesting way of earnings for private computer owners. Their so called "green computing project" is a way for companies to buy computing time of private people. This project is planned to give participating companies a chance to get computing power at low cost when needed and the owners of computers earn some money for the use of their equipment. The idea itself sounds quite ecological to make use of effective processers otherwise left rest at home and good use of existing infrastructure.

Tapahtui ystävälleni. Auto piti katsastaa. AKE:n tietojen mukaan dieselvero oli maksamatta eikä katsastaminen onnistunut ennenkuin ystäväni sai selvitettyä AKE:n järjestelmässä ollleen virheen. Hän oli näet maksanut kaikki laskut tunnollisesti viimeistään eräpäivinä. Vuotta myöhemmin hänen puolisonsa joutui poliisin ratsiaan jossa todettiin ajoneuvoveron (=käyttömaksu) olevan maksamatta. Poliisit repivät rekisterikilvet väkivalloin irti koska kiinnitys oli tiukka. Pari päivää myöhemmin selvisi että AKE:n järjestelmässä oli virhe. Ystäväni pyysi poliiseja kiinnittämään väärin perustein irrottamansa kilvet takaisin koska kiinnitys oli särkynyt poliisien käsittelyssä. Poliisit totesivat vain: " ettei kiinnosta, tee mitä haluat". Ystäväni oli ymmärrettävästi pettynyt poliisien ratkaisuun. Lopuksi hän vielä kysyi pitääkö hänen ja puolison jatkossa pitää pankkikuittia todisteena ajoneuvon käyttöveron maksusta jottei väärinkäsityksiä pääsisi syntymään koska AKE:n tilastot ovat ilmeisen epäluotettavia. Poliisit totesivat ykskantaan ettei heitä kiinnosta muu kuin AKE:n antama tieto. Ystävälleni jäi varsin karmaiseva kuva suomalaisen poliisin ja Ajoneuvohallintokeskuksen toimintatavoista. Josko hän sattuisi ajamaan sydäntalvella korpitiellä hänellä olisi riski menettää ajoneuvonsa kilvet AKE:n virheen takia ilman oikeuksia korvauksiin tai oikeusturvaan. Näiden kokemusten pohjalta voi väittää autoilijan olevan AKE:n tietojärjestelmän oikuttelun armoilla oleva kansalainen. Jos tietokone pettää se pettää ja autoilija kärsii. Homma toimii kuin Tanja Karpelan tekijänoikeuslaki. Pärkkele!

Tulin lukeneeksi Turistin tuoreen postauksen ja innostuin vähän kommentoimaan nettideittailua:

Loppujen lopuksi nettideittailu on yksinkertaista. Miesten ilmoituksiin harvemmin vastataan, sen sijaan naiset saavat kyllä runsaasti vastauksia ja joutuvat runsaasta "saaliistaan" ruotimaan parhaat tai muuten lupaavimmat joita sitten tapaavat ja päättävät mitä tekevät. Kyllähän viestillä voi herättää hilpeyttä tai yleistä mielenkiintoa ja mieskin voi saada vastauksia. Lopulta todellisuus paljastuu joko nopeasti tai hiukan hitaammin ja loppujen lopuksi ihminen itse ratkaisee tuloksen, ei hänen ilmoituksensa laatu jollei ihan alkua oteta lukuun. Junttiuttaan tai nörttiyttään ei voi loputtomiin salata ja miksi pitäisi. Jos ihmisellä on sydän paikallaan hän kyllä löytää vastakaikua toisesta ihmisestä. Asioiden edetessä nuo kaksi kyllä päätyvät yhteen jos molemmilla on halua panostaa yhteiseen asiaan. On turha luulla saavansa jotain pysyvää vain kevyillä pintaraapaisuilla ja pienillä uhrauksilla. Viime kädessä saamme vastineeksi jotain mikä on verrannollista siihen mitä itsestämme annamme. Kahden ihmisen suhde perustuu luottamukseen ja rehellisyyteen jolloin molemmat tuntevat toisensa "hyvänpäivän tuttuja" paremmin. Voisi väittää, että antaessaan saa ja jollei anna itsestään ei mitään saakaan.

Vilkaisinpa vaihteeksi Isosiskon kirjoituksia ja siellä epäiltiin naisten lehtien aliarvioivan naisia julkaisemalla horoskooppeja. Mieleen tulee kysymys: kumpi oli ensin, naisten lehtien horoskoopit vai naisten astrologiainto. Kumpi on syy ja kumpi seuraus?

Mieleen muistuu muutamia tapauksia menneiltä vuosilta. Eräs nuori nainen oli innostunut kiinalaisesta horoskoopista ja vilkaisimme hänen kanssaan myös minun tietoni. Hän oli rotta ja meikäläinen taas jänis. Näin ainakin muistelen. En ole sen jälkeen nähnyt kiinalaista horoskooppia joten en voi olla täysin varma.
Erään tyttöystäväni isä oli eronnut ja hänen uusi naisystävänsä povasi tälle "tuoreelle" parisuhteelle mainiota tulevaisuutta koska hänen horoskooppikirjansa sanoo niin.
Emäntä sai äskettäin ystävättäreltään unikirjan lahjaksi joten kyllä näitä päinvastaisiakin todisteita riittää. Tuo sama ystävätär on analysoinyt meidänkin suhdettamme horoskooppipohjalta ja arvailu näyttää vähän tarttuneen meidänkin huusholliimme.


Tavoitteeni ei ole kyseenalaistaa naisten älykkyyttä vaan Isosiskon näkemys siitä etteikö kysyntää olisi. Oma kysymykseni jää edelleen vastaamatta: "luoko horoskooppien julkaisu kysyntää vai oliko kysyntä jo aiemmin odottamassa horoskooppien julkaisuja?".

Espoon ja Tammiston Mustapörssijäteissä on ale 12.-14.1.2006. Lehdessä ilmoitetaan Epson R300 musteuihkutulostimen yhteydessä: "hanki lisäksi multipack värikasetit! Kaikki 6 erillistä patruunaa tulostimeen samassa paketissa. Sopii mm. Epson R200/300 RX425/620 -malleihihn Hintaan 39,90." Kyseessä on Helsingin Sanomat Torstaina 12. tammikuuta 2006 sivu B7.

Kävin tänään perjantaina Tammiston Mustapörssin jättimyymälässä jossa jo ovella kerrottiin lehdessä olleen virheellistä tietoa ja ko. mustekasetti maksaa 65,- €. Myyjät totesivat että tällaista sattuu eivätkä olleet millänsäkään. Kysyin varmuudeksi millä hintaa he mahtaisivat myydä mustekasetin, kun kerran tulin vain tuon musteen takia liikkeeseen. Vastaus oli että 65,- €/kpl. Lehdessä on virhe ja sillä selvä. Ei siis euronkaan latia vaivanpalkkaa tai asiakkaan ymmärrystä. Mieluummin jätetään asiakkaalle vaikutelma että olitpas tyhmä kun uskoit että muestekasettien katteista voisi tinkiä kun tulostimia myydään edullisesti jotta saataisiin rahastettua mustekaseteilla.

Verkkokauppa on siis edelleen pääkaupunkiseudun edullisin musteen hankintapaikka. Terveisiä mustasta pörssistä jonne ei päivä paista eikä kuu kumota.

Sainpa tänään lehden välissä mainoksen. Tilaa Gti ja varmistat kaikki etusi. Mieleen tuli heti kysymys miksi naisten alusvaatteita käsittelevässä julkaisussa puhutaan autoista? Tytöt näyttävät huolitelluilta ja heidän asunsa ovat värikkäitä sekä tyylikkäitä, mutta mitä vanteiden ja autojen kuvat tekevät tässä asiayhteydessä? Mielestäni ne eivät juurikaan liity Gti-lehden käsittelemiin aiheisiin kuten naisten muoti ja naisten alusvaatteet.

Applen uusi Probook on hieno laite. Olen silti onnellinen ehtiessäni hankkia viimeisen PowerPC G4 mallin. Tässä on Firewire 800 ja Dual-layer DVD-asema vakiona joita kumpaakaan ei näy olevan Probookin peruskokoonpanossa. Tottahan muutkin ominaisuudet jotain merkitsevät, varmaan arvostamani ominaisuudet ovat jollekin toiselle yhdentekeviä. Makuja on monia ja uutta Probookia (toimitusaika 5 viikkoa tilauksesta) on kiva kuolata. Titanium Powerbook G4:n esittelystä lähtien Applen ammattilaiskannettava on ollut alansa huippua ja kehitys näyttää suorastaan kiihtyvän. Väylänopeus kasvaa, näytönohjain parani, kovalevyt ovat jatkossa Serial ATA-tyyppiä kuten LG:n kannettavissakin. Ihmettelen suuresti jollei Probook saa lähiaikoina FW800 liitäntää vakiovarusteekseen. Muuten laite kyllä näyttää valmiilta ajoon.

Mitä se rakkaus on?
Rakkaus on ulos viety roskis
Rakkaus on maistuva ateria
Rakkaus on pestyt astiat
Rakkaus on suukko ovella
Rakkaus on halaus keittiössä
Rakkaus on kompromissi lomapaikasta
Rakkaus on yhteinen loma
Rakkaus on kävelyretki
Rakkaus on ostoslista
Rakkaus on tekstiviesti keskellä työpäivää
Rakkaus on sähköpostiterveiset
Rakkaus on hymy
Rakkaus on kantoapu
Rakkaus on vaitiolo
Rakkaus on kuuntelu
Rakkaus on yhteinen koti
Rakkaus on elämän voima
Rakkaus on taito sanoa sinä kun tekee mieli sanoa minä

Jos voittaisin lotossa lopettaisin heti työt!
Miksi ihmeessä? Ensimmäistä kertaa eläessään saisi tehdä töitä huvikseen. Sellaisesta ei olisi aiemmin voinut edes haaveilla.

Jos voittaisin lotossa ostaisin heti uuden auton!
Miksi ihmeessä? Kerrankin olisi varaa korjata vanhaa eikä suurikaan lasku tuntuisi pankkitilillä.

Jos voittaisin lotossa ryyppäisin heti pari viikkoa sen kunniaksi?
Miksi ihmeessä? Nythän olisi syytä elää ja jotta voisi nauttia elämästään olisi parempi siirtyä terveisiin elintapoihin.

Jos voittaisin lotossa ostaisin heti uuden asunnon!
Miksi ihmeessä? Kerrankin olisi varaa ostaa vaikka kansakoulu ja rakentaa siitä oma kartano. Vaikka korjailla länsisiipeä omin käsin sillä välin kun urakoitsija kantaa muuttokuormaa juuri valmistuneeseen itäsiipeen.


Jos voittaisin lotosssa rakentaisin heti huippuluokan kotiteatterin!
Mikäs siinä, mutta raha ei estäisi käymästä usein elokuvissa vaikka taksilla.

Jos voittaisin lotossa söisin vain parhaissa ravintoloissa!
Olisiko tuossa järkeä? Kerrankin olisi aikaa ja rahaa harrastaa ruoanlaittoa kotona pitkän kaavan mukaan.


Jos voittaisin lotossa haistattaisin pomolla pitkät ja nostaisin kytkintä!
Mitäs järkeä tuossa nyt olisi? Paljon vähemmällä pääset kun noudatat työaikalakia ja saat potkut koska et hoida tehtäviäsi. Saatat jopa saada samalla korvausta laittomasta irtisanomisesta.

Voiko poliitikko olla suuri ihminen. Henkilö jolla on suuri sydän ja laaja näkökyky?

Mielestäni vastaus on tuskin. Voidakseen olla suuri ihminen poliitikon ensimmäinen neulansilmä jonka läpi pitäisi kömpiä on myöntää virheensä. Helppoako? Ei kenellekään. Erityisen vaikeaa homma näyttää olevan poliitikoille. Esimerkiksi kopiosuojalain väkisin läpi runnonut Tanja Karpela ei ole katunut tai pyytänyt erehdystään anteeksi. Päinvastoin hän kulkee ylpeänä pää pystyssä vastustettuaan järjen ääntä taas kerran kaikin voimin. Joskus tuntuu, ettei anteeksi kuulu poliitikon sanavarastoon jollei tuo sana ole ehtona poliittisen uran jatkumiselle.

Esimerkiksi Jari Vilén kirjoittaa omilla sivuillaan:Oma vaikutuksensa elämänarvoihini on ollut myös opiskeluvuosilla

Kaveri ei selvästikään ole edes harkinnut pyyttää anteeksi nuoruuden syntejään vaan kulkee ylpeästi pää pystyssä. Hänenkin toiminnastaan jää kuva ettei keinoilla joilla päämäärä saavutetaan ole merkitystä. Jos kopioitu Pro Gradu työ hyväksytään mitä se kellekään kuuluu?


Nämä kaksi esimerkkiä mielestäni todistavat selvästi ettei läheskään kaikilla nykypoliitikoilla ole moraalia. Ei ainakaan käsitystä siitä mitä moraali merkitsee.

They say people get wise when they get older. So I know for sure that Mr George Bush, president of United States is one of the youngest presidents on earth.

Elä vähän leveämmin. Osta paskempi auto: Yaris.

Äänestän aina mielestäni parasta ehdokasta miettimättä toista kierrosta tai muita puolupoliittisia spekulaatioita. En ole koskaan käsittänyt mitä järkeä on puhua puolueista ja niiden toiselle kierrokselle pääsymahdollisuuksista kun kyseessä on ainoa Suomessa järjestettävä henkilövaali. Kaikki muut vaalit noudattavat suhteellista vaalitapaa jossa eri puolueilla on huomattava merkitys lopputulokseen. Olisiko nyt aika äänestää ihmistä jonka uskoo olevan se kaikkein "omin" vaihtoehto? Onko järkeä uskoa puoluekoneistojen propagandaa jossa määritellään ehdokkaat jotka voivat päästä toiselle kierrokselle ja kehtotetaan toiminaan näiden puolueiden toiveiden mukaan? Ovatko suomalaiset äänestäjät niin johdateltavissa ja puoluepolitiikkaan sitoutuneita että he todella haluavat pysytellä puolueiden talutusnuorassa?

Oletko PA? Tarjoamme sinulle mahdollisuutta pysyä jatkossakin PA-tilassa. Ota nyt Ellos yksityislaina, kuluttajasuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko on vain 31,37%. Tuhlaa nykyiset ja tulevat rahasi! Ellos auttaa sinua. Yksityislaina rahantarpeeseesi ja rahantarpeesi jatkuu ja jatkuu ja jatkuu

Ministeri Susanna Huovinen vahvistaa käsitystäni suomalaisten poliitikkojen moraalista. Susannan mukaan roskaposti on saatu hallintaan Suomen valtion vahvan lainsäädännön ansiosta. Tyypilliseen poliitikkojen tapaan hän unohtaa mainita että roskapostin näennäinen hallinta perustuu yritysten ja organisaatiioiden tekniikkaan ja lujaan työntekoon. Vaikka Huovinen ilmeisesti uskookin Suomen olevan maailman pahimpia roskapostin lähteitä jolloin suomalaisella lainsäädännöllä olisi olennainen rooli roskapostin määrän suhteen. Tämä on tuttua Jari Vilenin tyyliä. Hänkin teki Pro Gradu työnsä käyttäen hyvää lähdettä. Hänen ongelmansa oli että hän oli tehnyt Pro Gradunsa osin toisen opiskelijan työn pohjalta mainitsematta lähdettä eli esitti lainatut ajatukset ja tekstin ominaan. Susanna Huoviselle on nyt käynyt samoin. Huovinen ilmoittaa roskapostin määrän laskeneen suomalaisten poliitikkojen työn tuloksena vaikka tosiasiassa ongelmaposti vaan jää entistä paremmin suodattimiin lisääntyneestä lähetetystä määrästä huolimatta.

Haluaisin tietää onko tosiaan niin ettei Susanna Huovinen tiedä tosiasioita roskapostista vai johtaako hän tahallisesti harhaan saadakseen omalle poliitikon uralleen irtopisteitä?

Uusimmassa mikrobitissä väitettiin etteivät uusien MP3-soittimien video-ominaisuudet ole kummemmaksi hyödyksi tavalliselle käyttäjälle. Rohkenen olla eri mieltä. Nythän voi ottaa kotivideonsa kätevästi mukaan rahaamatta koko tietokonettaan, liittää video-iPodin telkkariin ja katsella rauhassa jos sattuu kohdalle joku asiasta kiinnostunut. Samoin ko. laitetta voi käyttää valokuva-albumina ja taas kerran liittää telkkuun ja näyttää viime sukujuhlien kuvat tuttaville. Eihän niitä sensuroitavia otoksia kannata laittaa yleiseen jakeluun.

Ylipäänsäkin tuntuu harhaanjohtavalta nimittää mac-ihmisiä tietokoneharrastajiksi. Ehdottaisin macin käyttyäjille nimitystä: tietokoneen käyttäjä/hyödyntäjä eikä tekniikkafriikki. Ainakin minulle tietokone on väline videoiden editointiin, valokuvahommiin ja tulevaisuudessa muuhunkin. Löytyyhän iLife paketista Garage Band musasoftakin jolla voi tehdä kaikenlaista jännää. Viime aikoina on ollut vaikea olla vaiti macin käytettävyydestä. En tiedä mistä johtuu, mutta kaikki PC:n käyttäjä- tuttuvani puhuvat säännöllisesti tietokoneidensa yhteydessä milloin mistäkin ongelmasta ja sen ratkaisusta, milloin viruksista, milloin muusta yhteensopivuudesta ja sen sellaisista kysymyksistä. Toisaalta heitä on helppo ymmärtää koska käytän työssäni päivittäin PC:tä.

Tässähän innostuu vuoden vaihtuessa muistelemaan menneitä. Kuten sitäkin vuotta (ei muuten ollut ihan äsken) kun kaveri tuli maalta naisiin. Oli bongannut joltain netin palstalta neidon jonka kanssa oli tarkoitus viettää viikonloppu, tai ainakin yksi ilta tutustumisen merkeissä. Kaikki meni aluksi ihan hyvin. Kaveri löysi osoitteen, antoiko peräti kukkia en enää muista, mutta tapahtumat kehittyivät seuraavasti: kaveri soitti ovikelloa, mimmi avasi oven, siinä morjestettiin ja mimmi veti oven saman tien kiinni. Ajettuaan pitkän matkan kaveri soittelemaan meikäläiselle ja kertomaan että hän on sopivasti kulmilla ja on vapaailtakin tässä. Olisitkos kotona jos vietettäisiin poikamiesiltaa. No tottahan toki. Ei ole mitään meneillään, ei harrastuksia eikä naisia tai töitä joten tulehan pois.


Ja kerrottuamme kuulumiset päätimme syödä kunnon pihvit ja lähteä illaksi liikenteeseen. Siispä itäkeskuksen Stockalle brasilialainen sisäfilepihvi (maailman epäekologisin liha) matkaan ja samalla treffasin iltapäivän mittaan kännykkämenetelmällä bongaamani neitokaisen (no, nainen oli kyseessä jos ei nyt ihan tyttö enää ollutkaan) ja painuimme taas miehissä kämpilleni. Ei kun nautaa pannulle. Kaverini oli saada hepulin kun huushollissani ei ollut minkäänlaista suolaa, ei edes aromisuolaa.Ainoa suolaan verrattava tuote oli soijakastike mutta sitä ei tässä haussa noteerattu lainkaan. Siispä lähikauppaan, kilo suolaa kouraan ja paistotöihin. Todella herkullisia mureita pihvejä ja kiitos vaan kaverilleni joka on näköjään ennenkin kokkaillut.

Sitten suihkuun, parta ajoon, dödöt sun muut puhtaat vaatteet päälle ja pieni sotasuunnitelma kasaan. Autoon ja kaupungille. Kävimme puolessa tusinassa kapakassa ja lopuksi löysimme itsemme jostain La Tour - Kalle akselilta. Viimeksi taisimme poistua viileään syysyöhön Kallesta. Kaverini oli kovasti innoissaan kun saattelin viehättävää naisihmistä kotiin. Niin innoissaan että tuli mukaan lausumaan muutamia kuolemattomia viisauksia. Yritin tyrkyttää hänelle autoni avaimia ja kämppäni avaimia ja vinkata että ala hyvä mies jo painua. Mutta ei. Ei tietenkään. Sen sijaan nainen toivotteli portilla hyvää yötä ja me sitten kahteen pekkaan auton hakuun. Kylmähän tässä tulee ja väsyttääkin. Ei kun kämpille vaan.

Mikäs siinä auttoi. Puvut pois ja punkkaan. En tiedä kumpaa vitutti enemmän. Siitä huolimatta nauratti kun ajatteli päivän menoa. Kaveri saa pakit ovelta: ei kahvilaa eikä juttutuokiota vaan suoraan ulos. Sitten ei ole suolaa. Kaikki kiertämämme kapakat puhdas vesiperä vaikka olimme sentään suht siististi pukeutuneita ja selvin päin. Viimeisessäkin kapakassa hyvin alkanut saattoreissu päättyi pakkeihin portilla. Eipä tuossa voinut kuin nauraa. Jälkeenpäin tuota vuorokautta ei ole erityisemmin muisteltu. Olipahan yksi mieleenjäävä 24 tuntinen.