<$BlogRSDURL$>

Friday, October 20, 2006

Kuka auttaa ketä? 

Gartnerin mukaan Dell on menossa konkurssiin ja Applen pitäisi auttaa PC-jättiläistä uuden Intel-sopimuksensa jälkeen siirtämällä rautatuotantonsa Dellille.


Tämän Gartnerin jutun voisi varmaan ymmärtää toisinkin

Wednesday, October 18, 2006

45 minuuttia pani ajattelemaan 

45 minuuttia piristi mukavasti. Helsinkiin on ostettu 40 Bombardierin epäonnistunutta matalalattiaraitiovaunua joita oli ostovaiheessa kokeilussa yksi kappale Saksassa Chemnitzissä. Seuraavat 40 kappaletta tulivat HKL:lle Helsinkiin testattaviksi vaatimattomaan 1,825 M€:n kappalehintaan. Voi kuulostaa vähältä, mutta summa vastaa 10,85 MMk:aa. Tavalliset käytetyt saksalaiset nivelvaunut maksoivat vuonna 2006 50 000,- €/kpl eli noin 297 000,- mk kappale mikä on noin 2,7%:a matalalattiavaunujen hinnasta. Jos veikkaisin käytetyn vaunun maksavan 50%:a uuden hinnasta uusi maksaisi 100 000,- € ja olettaisin matalalattiavaunun maksavan tuplaten tavalliseen nähden matalalattiavaunun hinnaksi tulisi 200 000,- € eli yli miljoona markkaa. Tällöin Helsinki - Saksa - Helsinkin rahtien maksuun jäisi vielä 1 625 000,- € per vaunu. 45-minuuttia ohjelman haastattelijan kysymykseen kaupan kannattavuudesta kaveri ensin nauroi ja sitten totesi ettei kauppa ollut kultakaivos. Kummallista. Rahtikulujen jälkeenkin luulisi tuoton olevan varsin mairittelevaa tasoa. Kyllä minäkin Bombardierin johtajana tarjoaisin helsinkiläisille mitä tahansa tuotettani jota nämä "talousnerot" vaan keksivät kaivata.


Samaisessa ohjelmassa Simo Laakson asianajajan mielestä ei ollut mitään kummallista siinä, että Simo Laakso hankki itselleen ja kumppanilleen asunnot, autot ja reilut palkat syöpäsairaille kerätyillä varoilla. Mieleeni jäi asianajajan toteamus ettei yhden prosentin keräystuloista päätyminen syöpäsairaille pitänyt paikkaansa. Väite on helppo uskoa. Noin suuri osuus, kokonainen yksi prosentti kuulostaa vahvasti liioitellulta. Tuskin Simo Laakso on antanut yhteiseksi hyväksi kokonaista prosenttia. Todennäköisesti todellinen summa on huomattavasti pienempi. Eiköhän loinen ymmärrä olla ilmoittamatta kaikkia keräämiään rahoja jos vaan keksii tavan pimittää rahat jo ennen kuin ne näkyvät hänen kirjanpidossaan. Odottelen kiinnostuneena saako miljoonien eurojen rikoksesta minkäänlaista rangaistusta?

Tuesday, October 17, 2006

Joko maanpinta näkyy? 

Lehtien ja nettiuutisten luku on yleissivistävää. Jos tarina kuulostaa liian hyvältä se todennäköisesti on liian hyvä. Harvoin hyviä asioita tarvii korostaa vain jotta ne tuntuisivat paremmilta. Huonoja asioita kyllä saatetaan korostaa jotta niihin reagoitaisiin tai edes huomattaisiin. Kokemukseni mukaan yllättävän moni ihminen voi huonosti työpaikallaan. Väsyy, tekee turhauttavia tehtäviä tai kärsii muuten epäoikeudenmukaisuudesta. Tässä kohtaa varmaan oma työnantajani haluaisi haastaa minut oikeuteen firman liikesalaisuuksien paljastamisesta. Onhan arveluttavaa kirjoittaa epäoikeudenmukaisuudesta ja suosikkijärjestelmästä blogissaan vaikkei aio ruotia asiaa sen enempää.


Venäjällä taannutaan määrätietoisesti. Ulkomaisten avustusjärjestöjen toiminta lakkaa käytännössä suurelta osin huomenna uuden järjestötoimintalain astuessa voimaan 18.10.2006. Askel on looginen johdanto tulevaan imperialistiseen Venäjään jossa herrakansa venäläiset hallitsee muutakin kuin vodkan kulutuksen kärkipaikkaa. Tottahan muiden kuin venäläisten oikeuksista huolehtiminen on turhaa ajanhukkaa. Anna Politkovskaja yritti kertoa tilanteesta mutta valtaa pitävät eivät halunneet toimintatavoilleen julkisuutta. Käytännössähän Putinin arvostelu on sama kuin vankila tai kuolemantuomio. Mielenkiintoista nähdä mitä EU:n puheenjohtajamaan päätöksestä kutsua Putin mukaan ydinkokoukseen seuraa. Taitaa tämän EU:n puheenjohtajamaan pääministerillä olla muutakin salattavaa kuin TV-lupamaksut kuten ruotsalaisilla virkaveljillä.


Miksi muuten joihinkin työpaikkoihin halutaan palkata parikymppisiä ihmisiä "kehittymään" tuleviksi huipuiksi? En epäile nuorten ihmisten potentiaalia, asennetta tai koulutusta. Epäilen eteenpäin pyrkivän nuoren pysymistä samassa työpaikassa 3-5 vuotta kauempaa. Mitä siis voitetaan verrattuna yli nelikymppiseen työntekijään? Nuorelle maksetaan yleensä pienempää palkkaa, toisaalta vähäisempi työkokemus saattaa vaatia enemmän perehdytystä yhteen jos toiseenkin asiaan. Nuori on vanhaa oppivaisempi, vai onko? Joskus vasta koulusta tulleet kaverit luulevat tietävänsä ja osaavansa kaikki maailman asiat toisin kuin jo pitempään päätään seinään hakanneet ihmiset. Entäs terveys? Nuorethan ovat terveempiä? Voiko siihen luottaa? Urheiluvammat, pikaruoka, kännäys, liikunta? Mikä lie totuus? Riippuuko terveys iästä vai elintavoista? Mikä ratkaisee asian?


Usein mielikuvat ratkaisevat asiat ennenkuin totuus tulee esiin. Olisi hyvä joskus pysähtyä ja puntaroida hetkinen toiminko mielikuvien vai faktan varassa? Omalla työpaikallani olen nähnyt selvästi tärkeintä olevan uskoa vahvasti asiaansa ja olla vakuuttava. Oikeassa tai väärässä olemisella ei ole merkitystä jos on muuten mielin kielin tai suosiossa: ikäänkuin ennalta valittu olemaan oikeassa. Tilanne vallitsee nykyään useilla työpaikoilla päivänpolitiikan lisäksi. Mielenkiintoinen liiketoimintatilanne: elää mielikuvilla jotteivät turhat faktat häiritsisi toimintaa. Onko parempi pysytellä hyvässä tunteessa vai kannattaisiko joskus tarkistaa faktoja ettei maanpinnalle paluu olisi turhan kova isku?

Monday, October 09, 2006

Ajankohtaisia mutta haasteellisia tavoitteita 

Ilta-Sanomilla on haaste. Jolleivät he jatka keskustapuolueen pitämistä framilla niissä yhteyksissä joissa kepu ei halua olla esillä voimme todeta entisen päätoimittajan saaneen lähteä kepun painostuksesta. Samoin Putinilla on haaste. Jollei Venäjän keskustiedustelupalvelua saada kiinni Politkovskajan murhasta voimme todeta Putinin tapattaneen venäläisen sananvapauden airuen. Tanja Saarelallakin on haaste. Jollei hän jatka äiti Amman halailua me ulkopuoliset voimme epäillä että Olli Saarelan halailu korvaa myös nämä korkean henkisen tason halailut. Olli Saarelan haaste on todistaa koko ihailevalle Suomen kansalle kuinka hän ei edelleenkään ole tossun alla vaan vetää seuraavan kerran tavatessaan valtionvarainministeriä turpaan.

Haasteita riittää itse kullakin. Joskus on haasteellista olla kirjoittamatta työasioista netissä. Se kun ei välttämättä eli ilman muuta johda mihinkään hyvään. Käy vielä kuin Olli Saarelalle. Joutuu pyhästi perumaan kaikki nyrkit pystyssä esitetyt haasteensa ja palaamaan julkisuuteen häntä koipien välissä roikkuen. Paria kysymystä en silti voi olla tekemättä. Miksi lehtimyyjä ottaa yhteyttä ja yrittää myydä minulle jo tulevaa lehteä? Miksi Nordean puhelinpalveluihminen ilmoittaa pankin normaalikäytännön asiakaspalvelussa olevan että asiakkaan palauttaessa vanhan pankkikorttinsa ja saadessa uuden kortin matkaan tuo uusikin kortti on peruttu. Siis suureen ääneen asiakasta syyllistäen kertoo puhelimessa että ilman muuta he antavat aina perutun kortin asiakkaalle mukaan eikä mitään virhettä ole voinut tapahtua!? Terveisiä vaan! Ennen sentään Suomen pahin asiakkaidensa mollaaja oli postipankki (nyk. Sampo-pankki). Näköjään muutkin terävöittävät otettaan. Muistan kun vuosia sitten totesin Okopankin virkailijalle ettei kukaan nyt viitsi luottotietojaan parin tuhannen euron takia pilata, pankilla ei siis ole mitään riskiä pikkuvipistäni vaan koko riski on ainoastaan minulla. Tähän pankkivirkailija totesi että kyllä 2000:n euron lainaaminen on pankille riski. Virkailijan mielestä jopa suuri uhka pankille. Varsinainen kohteliaisuuden ja hienotunteisuuden perikuva. Pitääkö ihmisen tosiaan voittaa lotossa suuria summia tai olla jossain 5000,- €/kk palkkaluokassa ennenkuin halveksiminen päättyy?

Turha toisaalta olla niin herkkänahkainen kuin Renault-tallin espanjalaiskuljettaja Fernando Alonso. Nuori kukonpoika joka riemuitsi avoimesti nähdessään Michael Schumacherin keskeyttäneen. Alonso on harvinainen kuski koska hän totesi päätavoitteekseen mestaruuden varmistamisen seuraavassa osakilpailussa eikä voitosta ajamisen. Kuulostaa kyllä kylmäpäisen järkevältä, mutta homma saa uusia piirteitä kun ajatellaan Alonson ja Kimin mestaruustaistelua vuosi sitten. Kimi ajoi joka kisassa voitosta jos vaan auto antoi myöden, sen sijaan Alonso oli johdonmukaisesti valmis tyytymään pistesijoitukseen voittojen kustannuksella jotta hänen kokonaissaldonsa olisi koko ajan maksimaalinen. Järkevä taktiikka mutta katsojille kuolettavan tylsää hommaa. Sen sijaan että ajaa raivokkaasti kohti voittoa kaveri tähtää jo alkukaudesta määrätietoisesti maksimaalisiin kokonaispisteisiin. Vaikka Räikkösen ulosajo piloille kuluneen renkaan takia ja monet moottoririkot tuntuivat pahalta hänen ja McLarenin tinkimätön taistelu voitosta oli katsojille nautinnollista nähtävää. Renkaan tapauksessa Räikköstä ei todennäköisesti olisi hylätty vaikka hän olisikin käynyt varikolla vaihtamassa renkaansa ja ajanut maaliin noin kolmannelle sijalle sen sijaan että tähdätessään vain voittoon menetti kaikki tulossa olleet pisteensä.

Valitettavasti FIA ei jaa tyylipisteitä edes rallissa jossa moni kuski tekee unohtumattomia ajosuorituksia katsojien iloksi. Tosin rallissa ranskalaisen Sebastian Loebin Citroen talli nuotittaa pikataipaleet vielä kilpailupäivänä ilman että FIA:aa huolestuttaisi sääntörikkomus jonka turvin voi saavuttaa monta pistettä koska tietää olosuhteet kilpakumppaneitaan paremmin. Toisaalta George Orwell voi olla tyytyväinen lauseeseensa: "toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". Venäjälläkin kuuluu asiaan tappaa tsetseenejä, uhkailla ukrainalaisia ja karkottaa karjalaisia sekä hakata mareja henkihieveriin. Vaikka Vladimir Zirinovski ei olekaan liittänyt Suomea äiti-Venäjään Zirinovskin kaverit ovat aktiivisia tuhotessaan suomalaisugrilaisien kansojen kulttuuria (ja koko kansoja sivutyönään). Asian voisivat vahvistaa marit, mordvalaiset ja muut sukukansamme jos vaan saisivat suun vuoron.

This page is powered by Blogger. Isn't yours?