Friday, March 07, 2008
Kepu = asutuskeskusten edunvalvoja
Korhonen on oopiumia kansalle
Näin suurimman osan elämästään Keskustapuolueen valtapiirissä viettäneenä saa hymyillä vähän vinosti seuratessaan Suomen hallituksen aluepoliittisia päätöksiä ja Keskustapuolueen ratkaisuja. Puoluesihteeri Jarmo Korhonen on munaton Vanhasen ja puoluejohdon mies joka kiertelee maakuntaa pitkin ja poikin rauhoittelemassa vihaisia äänestäjiä jotka jaksavat naiivisti uskoa jonkun suomalaisen puolueen olevan kiinnostunut vähistä äänestäjistä. Edes Kepu ei ole niin tyhmä että luopuisi asutuskeskusten "taivaan mannasta" jonka saa toimimalla mahdollisimman tarkkaan kasvukeskusten äänestäjien tarpeiden mukaan.
Paavo pivossa, Kemijärvi kaukana
Helsingistä katsoen Kemijärvi on paikka jossa lähinnä on luonnon rauhaa jota on kiva käydä katselemassa paikallisasukkaiden opastaessa ja esitellessä luontoa. Tottahan paikallisia tarvitaan myös baarimikoiksi ja tarjoilijoiksi: henkilökunnaksi joka auttaa "etelän miestä ja naista" nauttimaan lomastaan maan korvessa. Etelästä nähden Kemijärvi on lähinnä erämaana säilytettävä kaistale luontoa jossain todella kaukana. Pääkaupungin asukkaat ovat kiinnostuneempia Nokian toimista Bochumissa kuin Stora Enson tempauksista Suomessa. Tämän suuren salaisuuden on Kepukin oivaltanut. Pohjoisen ihmiset eivät koskaan luovu äänestämästä vasta valittua ministeriä: Paavo Väyrystä jonka siivellä Kepun ehdokkaat saavat jaossa olevat paikat. Oli myös nerokasta tehdä Väyrysestä ministeri koska nyt hänen kätensä ovat sidotut hallituspolitiikkaan. Tottahan Paavo tienaa hyvin eikä eläkkeen tasosta tarvi murehtia, mutta Paavo ei ryhdy miksikään kapinakenraaliksi jos kerran puoluejohto pitää häntä talutusnuorassaan. Tällä kertaa Paavon ei tarvi hankkia jalasmökkiä vaan palkka-asiat ovat jo kivasti plakkarissa. Oman tilipussin suhteen mies on aina ollut tarkka eikä hänen vainunsa ole pettänyt tälläkään kertaa.
Epäloogiset Kemijärveläiset
Yllätys koko Kemijärven tehtaan lakkautuksen aiheuttamassa protestiliikkeessä on toiminnan laajuus. Kepu oli varma etteivät uskolliset "puolueorjat" jotka ovat valtuustossa tai eduskunnassa Kepun mandaatilla uskalla nousta kapinaan koska heidät luonnollisesti hyllytetään Kepusta jatkossa jos ryhtyvät tottelemattomiksi. Kemijärven ja monen muun syrjäkylän tapauksessa poliittinen toiminta ilman Kepua on lähinnä kuriositeetti: demokratian mahdollistama silmänkääntötemppu jolla ei ole todellista merkitystä. Vaan toisin kävi. Kemijärveläiset ovat nousseet yhtenäisenä rintamana vastustamaan suomalaista keskusjohtoista politiikkaa jossa jonkun hyvä kaveri ja konkurssiyrittäjä lähetetään työllistämään paria paikallista muutenkin elinkelvottomalla alalla. On tainnut Kepu ja muu hallitus unohtaa esimerkiksi Ikean luopuneen suurimmasta osasta suomalaisia alihankkijoitaan koska Itä-Eurooppalaiset tuottajat ovat saaneet rivinsä kuntoon ja pystyvät tarjoamaan suomalaisia toimijoita edullisempia sopimuksia. Liimapuutehtaiden katetaso ja liimapuun hintakehitys markkinoilla ovat mielenkiintoisia tietoja kaikille Itä-Lapin asukkaille. Jos Itä-Lapissa haluttaisiin edes hiukan elinkelpoisempaa tuotantoa heidän kannattaisi panostaa nyt vahvasti lämpökäsiteltyyn puuhun. Mahdollisia yhteistyökumppaneitakin voisi löytyä kohtuullisen matkan päästä. Ongelmaksi muodostunee se etteivät huippupoliitikkojen tuttavat ainakaan vielä toimi alalla.
Näin suurimman osan elämästään Keskustapuolueen valtapiirissä viettäneenä saa hymyillä vähän vinosti seuratessaan Suomen hallituksen aluepoliittisia päätöksiä ja Keskustapuolueen ratkaisuja. Puoluesihteeri Jarmo Korhonen on munaton Vanhasen ja puoluejohdon mies joka kiertelee maakuntaa pitkin ja poikin rauhoittelemassa vihaisia äänestäjiä jotka jaksavat naiivisti uskoa jonkun suomalaisen puolueen olevan kiinnostunut vähistä äänestäjistä. Edes Kepu ei ole niin tyhmä että luopuisi asutuskeskusten "taivaan mannasta" jonka saa toimimalla mahdollisimman tarkkaan kasvukeskusten äänestäjien tarpeiden mukaan.
Paavo pivossa, Kemijärvi kaukana
Helsingistä katsoen Kemijärvi on paikka jossa lähinnä on luonnon rauhaa jota on kiva käydä katselemassa paikallisasukkaiden opastaessa ja esitellessä luontoa. Tottahan paikallisia tarvitaan myös baarimikoiksi ja tarjoilijoiksi: henkilökunnaksi joka auttaa "etelän miestä ja naista" nauttimaan lomastaan maan korvessa. Etelästä nähden Kemijärvi on lähinnä erämaana säilytettävä kaistale luontoa jossain todella kaukana. Pääkaupungin asukkaat ovat kiinnostuneempia Nokian toimista Bochumissa kuin Stora Enson tempauksista Suomessa. Tämän suuren salaisuuden on Kepukin oivaltanut. Pohjoisen ihmiset eivät koskaan luovu äänestämästä vasta valittua ministeriä: Paavo Väyrystä jonka siivellä Kepun ehdokkaat saavat jaossa olevat paikat. Oli myös nerokasta tehdä Väyrysestä ministeri koska nyt hänen kätensä ovat sidotut hallituspolitiikkaan. Tottahan Paavo tienaa hyvin eikä eläkkeen tasosta tarvi murehtia, mutta Paavo ei ryhdy miksikään kapinakenraaliksi jos kerran puoluejohto pitää häntä talutusnuorassaan. Tällä kertaa Paavon ei tarvi hankkia jalasmökkiä vaan palkka-asiat ovat jo kivasti plakkarissa. Oman tilipussin suhteen mies on aina ollut tarkka eikä hänen vainunsa ole pettänyt tälläkään kertaa.
Epäloogiset Kemijärveläiset
Yllätys koko Kemijärven tehtaan lakkautuksen aiheuttamassa protestiliikkeessä on toiminnan laajuus. Kepu oli varma etteivät uskolliset "puolueorjat" jotka ovat valtuustossa tai eduskunnassa Kepun mandaatilla uskalla nousta kapinaan koska heidät luonnollisesti hyllytetään Kepusta jatkossa jos ryhtyvät tottelemattomiksi. Kemijärven ja monen muun syrjäkylän tapauksessa poliittinen toiminta ilman Kepua on lähinnä kuriositeetti: demokratian mahdollistama silmänkääntötemppu jolla ei ole todellista merkitystä. Vaan toisin kävi. Kemijärveläiset ovat nousseet yhtenäisenä rintamana vastustamaan suomalaista keskusjohtoista politiikkaa jossa jonkun hyvä kaveri ja konkurssiyrittäjä lähetetään työllistämään paria paikallista muutenkin elinkelvottomalla alalla. On tainnut Kepu ja muu hallitus unohtaa esimerkiksi Ikean luopuneen suurimmasta osasta suomalaisia alihankkijoitaan koska Itä-Eurooppalaiset tuottajat ovat saaneet rivinsä kuntoon ja pystyvät tarjoamaan suomalaisia toimijoita edullisempia sopimuksia. Liimapuutehtaiden katetaso ja liimapuun hintakehitys markkinoilla ovat mielenkiintoisia tietoja kaikille Itä-Lapin asukkaille. Jos Itä-Lapissa haluttaisiin edes hiukan elinkelpoisempaa tuotantoa heidän kannattaisi panostaa nyt vahvasti lämpökäsiteltyyn puuhun. Mahdollisia yhteistyökumppaneitakin voisi löytyä kohtuullisen matkan päästä. Ongelmaksi muodostunee se etteivät huippupoliitikkojen tuttavat ainakaan vielä toimi alalla.
Comments:
Post a Comment
