Tuesday, July 03, 2007
Merbau & Co
Greenpeace näyttää puhuvan asiaa. Riippumatta FSC-merkinnöistä kukaan ei pysty käytännössä takaamaan trooppisen puutavaran ekologista tai laillista alkuperää. Periaatteessa FSC-merkintä on luotettava, käytännössä kehitysmaiden korruptoituneet virkamiehet ja pohjoismaiseen verrattuna labiili infrastruktuuri (=ei pitkiä perinteitä voimassa olevien lakien noudattamisesta) mahdollistavat sääntöjen melko avoimen rikkomisen. Ihmiset eivät välttämättä välitä sademetsien tuhoutumisesta koska huolehtivat omasta toimeentulostaan. Toisaalta sademetsä saattaa paikalliselle asukkaalle merkitä vain alkuperäiskansan viimeistä kätköä ja molemmat hävittämällä kukaan ei enää koskaan kiistäisi maahanmuuttajien oikeutta maahan. Näin ainakin Etelä-Amerikassa jossa espanjalaiset ja portugalilaiset ovat tehneet perusteellista työtä tuhotessaan intiaanikansoja ja -kulttuureja. Toisaalta paikallinen isorikas tai kansainvälinen suuryritys ajattelee lähinnä omia voittojaan. Soijapapujen ja öljypalmujen kasvattajat ovat valmiita tuhoamaan kaikki maailman jäljelläolevat sademetsät saadakseen lisää rahaa. Hinta on kova, muttteivät nämä dollarien ja eurojen sokaisemat liikemiehet ja -naiset edes ajattele tuhoavansa maapallon ekosysteemiä.
Räikeimpiä esimerkkejä rikollisten hallitsemasta sademetsien tuhoamisesta on Merbau jota hamutaan Indonesiasta. Kukaan ei näytä välittävän harvinaisten lajien kuten Orankien tuhosta. Tottahan täällä Suomessa on helppo väittää vahingon jo tapahtuneen kun puu on kaadettu ja käytetty parkettiin. Vahingot vaan vähenisivät huomattavasti jos länsimaiset ihmiset ryhtyisivät ostoboikottiin. Merbausta ja Jatobasta on helppo aloittaa. Kaikki aidot merbau- ja jatoba puulattiat jätetään vain liikkeisiin. Ekologisesti arveluttavia ovat myös kaikki kiinalaiset ja kaukoidän tuotteet. Vaikka parketit ja muut kaukoidän puulattiat ovat periaatteessa pyökkiä tai tammea niiden runkoon on saatettu käyttää runsaasti edullisesti saatavia trooppisia puulajeja jotka muuten jäisivät tuotantojätteeksi tehtaiden työoloista puhumattakaan. Käytännössä kiinalaiset (ja muut kaukoidän tuottajat) myyvät parketit joita voidaan myydä parikymppiä euroa neliö hintaan jota EU:ssa ei osata edes kuvitella koska kuljetuskin jotain maksaa. Parketin tyyppisessä tuotteessa kuljetus näyttelee merkittävää roolia joten itse tuote ei saa juurikaan maksaa koska varsinkin kiinalaisten kilpailuetu on nimenomaan hinta.
Ja kuinka me puulattioiden ystävät sitten voimme toimia parhaiten luonnon hyväksi? Unohdetaan kaikki trooppiset puulajit kuten ovien valmistaja Kilsgaard (vest-wood) on jo tehnyt ja keskitytään joko laminaattiin tai pohjoisiin puulajeihin. Turvallisimpia puulajeja ovat havupuut, koivu, tammi, pyökki, saarni, kirsikka, jne. Ekologisesti viisain valinta on mahdollisimman lähellä (pienen kuljetusmatkan päässä) kasvava puu joka on hankittu Euroopasta. Tottahan Euroopankin metsät ovat rajoitetut. Täällä vain metsän hyödyntäminen ei aiheuta yhtä peruuttamatonta ja vakavaa tuhoa kuin Afrikassa, Indonesiassa tai Etelä-Amerikassa.
Tässä kohtaa on katsottava peiliin. Tietokoneeni on tehty Kiinassa ja moni muukin elektroninen laitteeni joten en ole maailman ekologisimmin ajatteleva ihminen. Toisaalta asiaa voi lähestyä myös järkiperusteilla. Joillekin kaukoidässä valmistettaville tuotteille ei käytännössä ole vaihtoehtoja eikä yhden 2,5 kg painavan tietokoneen rahtaaminen ole niin suuri ongelma kuin raskaiden rakennustarvikkeiden. Yksi pakkaus parkettia painaa noin 22 kiloa jolloin samalla energialla voitaisiin kuljettaa 8 tietokonetta joista yksi on riittänyt minullekin jo nyt kahden vuoden tehokkaaseen kotikäyttöön. Yksi pakkaus parkettia on sen sijaan noin 3m2 lattiaa joka ei käytännössä riitä kenellekään. Useinmiten kerralla tarvitaan 30-70 m2 parkettia eli 10-25 pakettia mikä tekee painoksi 220-550 kg per kuluttaja. Oletetaan 1000:n ihmisen ostavan tietokoneen ja samojen 1000:n ihmisen hankkivan 50m2 parkettia kukin. Tietokoneet painaisivat 2500 kg ja parketit 50 000 kg mikä on 20 kertaisesti tietokoneiden paino.
Näitä yhtälöitä laskiessa ei tarvi olla matemaatikko ymmärtääkseen ettei parkettia kannata kuljettaa kaukoidästä Suomeen jollei lähtöhinta ole pöyristyttävän alhainen. Mieluummin maksan kiinalaisille tietokoneiden valmistuksesta kuin bulkkituotteiden teosta.
Elämä on valintoja eikä halvin hinta aina takaa edullisinta tuotetta. Joidenkin tuotteiden osto saattaa vaikuttaa voimakkaasti planeettamme elinkelpoisuuteen.
Räikeimpiä esimerkkejä rikollisten hallitsemasta sademetsien tuhoamisesta on Merbau jota hamutaan Indonesiasta. Kukaan ei näytä välittävän harvinaisten lajien kuten Orankien tuhosta. Tottahan täällä Suomessa on helppo väittää vahingon jo tapahtuneen kun puu on kaadettu ja käytetty parkettiin. Vahingot vaan vähenisivät huomattavasti jos länsimaiset ihmiset ryhtyisivät ostoboikottiin. Merbausta ja Jatobasta on helppo aloittaa. Kaikki aidot merbau- ja jatoba puulattiat jätetään vain liikkeisiin. Ekologisesti arveluttavia ovat myös kaikki kiinalaiset ja kaukoidän tuotteet. Vaikka parketit ja muut kaukoidän puulattiat ovat periaatteessa pyökkiä tai tammea niiden runkoon on saatettu käyttää runsaasti edullisesti saatavia trooppisia puulajeja jotka muuten jäisivät tuotantojätteeksi tehtaiden työoloista puhumattakaan. Käytännössä kiinalaiset (ja muut kaukoidän tuottajat) myyvät parketit joita voidaan myydä parikymppiä euroa neliö hintaan jota EU:ssa ei osata edes kuvitella koska kuljetuskin jotain maksaa. Parketin tyyppisessä tuotteessa kuljetus näyttelee merkittävää roolia joten itse tuote ei saa juurikaan maksaa koska varsinkin kiinalaisten kilpailuetu on nimenomaan hinta.
Ja kuinka me puulattioiden ystävät sitten voimme toimia parhaiten luonnon hyväksi? Unohdetaan kaikki trooppiset puulajit kuten ovien valmistaja Kilsgaard (vest-wood) on jo tehnyt ja keskitytään joko laminaattiin tai pohjoisiin puulajeihin. Turvallisimpia puulajeja ovat havupuut, koivu, tammi, pyökki, saarni, kirsikka, jne. Ekologisesti viisain valinta on mahdollisimman lähellä (pienen kuljetusmatkan päässä) kasvava puu joka on hankittu Euroopasta. Tottahan Euroopankin metsät ovat rajoitetut. Täällä vain metsän hyödyntäminen ei aiheuta yhtä peruuttamatonta ja vakavaa tuhoa kuin Afrikassa, Indonesiassa tai Etelä-Amerikassa.
Tässä kohtaa on katsottava peiliin. Tietokoneeni on tehty Kiinassa ja moni muukin elektroninen laitteeni joten en ole maailman ekologisimmin ajatteleva ihminen. Toisaalta asiaa voi lähestyä myös järkiperusteilla. Joillekin kaukoidässä valmistettaville tuotteille ei käytännössä ole vaihtoehtoja eikä yhden 2,5 kg painavan tietokoneen rahtaaminen ole niin suuri ongelma kuin raskaiden rakennustarvikkeiden. Yksi pakkaus parkettia painaa noin 22 kiloa jolloin samalla energialla voitaisiin kuljettaa 8 tietokonetta joista yksi on riittänyt minullekin jo nyt kahden vuoden tehokkaaseen kotikäyttöön. Yksi pakkaus parkettia on sen sijaan noin 3m2 lattiaa joka ei käytännössä riitä kenellekään. Useinmiten kerralla tarvitaan 30-70 m2 parkettia eli 10-25 pakettia mikä tekee painoksi 220-550 kg per kuluttaja. Oletetaan 1000:n ihmisen ostavan tietokoneen ja samojen 1000:n ihmisen hankkivan 50m2 parkettia kukin. Tietokoneet painaisivat 2500 kg ja parketit 50 000 kg mikä on 20 kertaisesti tietokoneiden paino.
Näitä yhtälöitä laskiessa ei tarvi olla matemaatikko ymmärtääkseen ettei parkettia kannata kuljettaa kaukoidästä Suomeen jollei lähtöhinta ole pöyristyttävän alhainen. Mieluummin maksan kiinalaisille tietokoneiden valmistuksesta kuin bulkkituotteiden teosta.
Elämä on valintoja eikä halvin hinta aina takaa edullisinta tuotetta. Joidenkin tuotteiden osto saattaa vaikuttaa voimakkaasti planeettamme elinkelpoisuuteen.
Comments:
Post a Comment
