Monday, May 21, 2007
Kysymyksiä auton hankinnasta
Joskus joutuu hakemaan perusteita. Jos ajan kohta 13 vuotiaalla autolla jonka matkamittarissa on pian 200 000 km, eikö minun pitäisi kaiken järjen mukaan olla jokaisen Suomen automyyjän ykköskohteita? Ainakin maalaisjärki sanoo meikäläisen tarvivan pikaisemmin seuraavaa autoa kuin 2-vuotiaalla 40 000km ajetulla autolla ajavat ihmiset. Silti rohkenen epäillä kolmentoista automyyjän tusinasta yrittävän tehdä mieluummin kauppoja tuon lähes uudella autolla ajavan kanssa.
Mihin tämä varsin todennäköinen ratkaisu perustuu? Koska he ovat äskettäin onnistuneet kusettamaan tuoreella autolla ajavaa on uudenkin yrityksen onnistuminen todennäköistä? Koska olen liian vähävarainen tekemään kauppoja uudesta autosta? Koska he haluavat vaihtoautovarastoonsa runsaasti tuoreita vaihdokkeja? Kummallista. Luulisi että vaihtoautoista on usein pelkkää riesaa kun ne korottavat varaston arvoa. Liikkeet myyvät muutenkin vanhimmat vaihdokkinsa erinä jobbareille joten halpisautot kirpaisevat lopulta vain vähän, senkin kertarytinällä.
Toisaalta kuka tahansa laskutaitoinen voi laskea mitä uusi auto todella maksaa. Ensinnäkin jos auton ostoon otetaan lainaa maksetaan aina korkoa. Jos auto ostetaan osamaksulla koron lisäksi tulee lyhennyspalkkio. Osamaksukaupassa auto on pakko vakuuttaa. Sitten arvon alennus. Mallista ja hinnasta riippuen helposti 3000,.- € vuodessa. Käytännössä vieläkin enemmän. Tottahan meikäläisenkin käytetyn auton arvo on nykyään alle puolet siitä mitä nelisen vuotta sitten ostaessani sen. Mielenkiintoiseksi asia tulee kun verrataan muutosta uuteen autoon. Meikäläisen neljän vuoden arvonalennus on käytännössä sama kuin uuden auton halpeneminen ensimmäisen vuoden aikana. Tottahan joudun maksamaan korjauksista, mutta korjaukset + huollot ovat minun tapauksessani yhteensä vähemmän kuin mitä uuteen autoon tarvittava rahoitus maksaisi. Lisäksi sitä uuttakin autoa huollatKysymyskisäetaan.
Tunnustan kyllä maksavani autoilusta melko kalliisti koska huollatan koslaani säännöllisesti merkkiliikkeessä ja uusin tarvittaessa kaikki vaihdettavat osat välittömästi enkä odottele myöhempiä aikoja. Tässäkin täytyy käyttää järkeään. Käyttämäni merkkiliike ehdotti kerran huollossa käydessäni pakoputken takapöntön vaihtoa johon totesin idean olevan varsin hyvän koska takapöntön takuuaika on loppumassa. Oudosti asiasta ei enää puhuttu lisää. Olisin ilman muuta ottanut vastaan uuden takaäänenvaimentimen takuukorjauksena. Mikähän niille tuli?
Mihin tämä varsin todennäköinen ratkaisu perustuu? Koska he ovat äskettäin onnistuneet kusettamaan tuoreella autolla ajavaa on uudenkin yrityksen onnistuminen todennäköistä? Koska olen liian vähävarainen tekemään kauppoja uudesta autosta? Koska he haluavat vaihtoautovarastoonsa runsaasti tuoreita vaihdokkeja? Kummallista. Luulisi että vaihtoautoista on usein pelkkää riesaa kun ne korottavat varaston arvoa. Liikkeet myyvät muutenkin vanhimmat vaihdokkinsa erinä jobbareille joten halpisautot kirpaisevat lopulta vain vähän, senkin kertarytinällä.
Toisaalta kuka tahansa laskutaitoinen voi laskea mitä uusi auto todella maksaa. Ensinnäkin jos auton ostoon otetaan lainaa maksetaan aina korkoa. Jos auto ostetaan osamaksulla koron lisäksi tulee lyhennyspalkkio. Osamaksukaupassa auto on pakko vakuuttaa. Sitten arvon alennus. Mallista ja hinnasta riippuen helposti 3000,.- € vuodessa. Käytännössä vieläkin enemmän. Tottahan meikäläisenkin käytetyn auton arvo on nykyään alle puolet siitä mitä nelisen vuotta sitten ostaessani sen. Mielenkiintoiseksi asia tulee kun verrataan muutosta uuteen autoon. Meikäläisen neljän vuoden arvonalennus on käytännössä sama kuin uuden auton halpeneminen ensimmäisen vuoden aikana. Tottahan joudun maksamaan korjauksista, mutta korjaukset + huollot ovat minun tapauksessani yhteensä vähemmän kuin mitä uuteen autoon tarvittava rahoitus maksaisi. Lisäksi sitä uuttakin autoa huollatKysymyskisäetaan.
Tunnustan kyllä maksavani autoilusta melko kalliisti koska huollatan koslaani säännöllisesti merkkiliikkeessä ja uusin tarvittaessa kaikki vaihdettavat osat välittömästi enkä odottele myöhempiä aikoja. Tässäkin täytyy käyttää järkeään. Käyttämäni merkkiliike ehdotti kerran huollossa käydessäni pakoputken takapöntön vaihtoa johon totesin idean olevan varsin hyvän koska takapöntön takuuaika on loppumassa. Oudosti asiasta ei enää puhuttu lisää. Olisin ilman muuta ottanut vastaan uuden takaäänenvaimentimen takuukorjauksena. Mikähän niille tuli?
Sunday, May 06, 2007
Erään patsaan innoittamaa
Viron ja Venäjän kiista tuo mieleen muutamia tapahtumia lähivuosilta.
Tsetsenia
Marraskuussa 1990 Tsetsenian edustajakokous hyväksyi julistuksen suvereniteetista ja lokakuussa 1991 Dudajev julisti Tsetsenian itsenäiseksi miikä tila määriteltiin myös vuoden 1992 perustuslaissa. Tämä ei sopinut Venäjälle eikä Boris Jeltsinille vaan venäläiset hyökkäsivät Tsetseniaan 1994 joulukuussa. Rauha solmittiin elokuussa 1997. Uusi sota Tsetseniassa alkoi syyskuussa 1999 ja sodan nimi on nyt "terrorismin vastainen operaatio". Itse asiassa sota jatkuu edelleen. Tilanteesta raportoinut toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin Moskovassa 7.10.2006 Putinin syntymäpäivänä. Murhaajaksi epäiltiin omon-erikoisjoukkojen entistä upseeria Aleksandr Prilepiniä jota Politkovskaja oli syyttänyt jutuissaan. Prilepinin kollega oli saanut Politkovskajan tietojen takia 11 vuoden vankeustuomion. Komsomolskaja Pravdan mukaan Venäjän viranomaiset vangitsivat helmikuussa 2007 kaksi tsetseenimiestä epäiltyinä Politkovskajan murhasta. Murhaajat olivat tallentuneet lehden mukaan valkoilusatelliittien kuviin.
Litvinenko
Koska venäläisviranomaiset näyttivät unohtaneen asian entinen KGB:n ja FSB:n agentti Aleksandr Litvinenko aloitti epävirallisesti murhatutkimukset jotka päättyivät polonium 210-myrkytykseen. Polonium on harvinainen myrkky jota ei saa juuri mistään ja aine on todella vaarallinen.
Venäjän lähipiirissä näyttää tapahtuvan muutakin kuin diplomaattisen koskemattomuuden alivarvioiminen ja virolaisten patsaan siirtämisen arvostelu. Kummallisesti mieleeni tulee venäläisten olevan herkkänahkaista porukkaa. Lopulta venäläisille olevan yhdentekevää mitä virolaiset patsailleen tekevät. Ovathan venäläiset itsekin rakentaneet neuvostoaikoina urheilukenttiä hautausmaiden päälle ja muuttaneet kirkkoja ties miksi halleiksi. Eikä pidä unohtaa ukrainalaisen Viktor Justshenkon dioksiinimyrkytystä ja Venäjän entisen pääministeri äkillistä sairastumista, Jukos-öljy-yhtiön ottamista Venäjän valtion hallintaan ja Jukosin entisen omistaja Mihail Hodorkovskin pidätystä.
Imperialistin patsas
Tätä taustaa vasten venäläisten loukkaantuminen virolaisten tekemästä patsaan siirrosta tuntuu loogiselta. Mielenkiintoista on myös kuunnella Edgar Savisaarta jonka mielestä Viro on liittynyt EU:n väärin perustein josta voi vain päätellä että Viron pitäisi erota EU:sta ja liittyä mieluummin takaisin äiti-Venäjään. Muutenkin venäläisten uho entisen alusmaansa suhteen tuntuu käsittämättömältä. Ikäänkuin virolaiset olisivat tehneet anteeksiantamattoman synnin halutessaan irti kuusikymmenvuotisesta miehityksestä. Toisaalta Viron patsaskiista tavallaan sulkee ympyrän. Baltian maat, Ukraina ja Tsetsenia ovat kaikki tehneet pahan virheen ja suuren rikoksen halutessaan itsenäisiksi. Mitä parempaa valtio voisi toivoa kuin elämää äiti-Venäjän yhteydessä?
Tsetsenia
Marraskuussa 1990 Tsetsenian edustajakokous hyväksyi julistuksen suvereniteetista ja lokakuussa 1991 Dudajev julisti Tsetsenian itsenäiseksi miikä tila määriteltiin myös vuoden 1992 perustuslaissa. Tämä ei sopinut Venäjälle eikä Boris Jeltsinille vaan venäläiset hyökkäsivät Tsetseniaan 1994 joulukuussa. Rauha solmittiin elokuussa 1997. Uusi sota Tsetseniassa alkoi syyskuussa 1999 ja sodan nimi on nyt "terrorismin vastainen operaatio". Itse asiassa sota jatkuu edelleen. Tilanteesta raportoinut toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin Moskovassa 7.10.2006 Putinin syntymäpäivänä. Murhaajaksi epäiltiin omon-erikoisjoukkojen entistä upseeria Aleksandr Prilepiniä jota Politkovskaja oli syyttänyt jutuissaan. Prilepinin kollega oli saanut Politkovskajan tietojen takia 11 vuoden vankeustuomion. Komsomolskaja Pravdan mukaan Venäjän viranomaiset vangitsivat helmikuussa 2007 kaksi tsetseenimiestä epäiltyinä Politkovskajan murhasta. Murhaajat olivat tallentuneet lehden mukaan valkoilusatelliittien kuviin.
Litvinenko
Koska venäläisviranomaiset näyttivät unohtaneen asian entinen KGB:n ja FSB:n agentti Aleksandr Litvinenko aloitti epävirallisesti murhatutkimukset jotka päättyivät polonium 210-myrkytykseen. Polonium on harvinainen myrkky jota ei saa juuri mistään ja aine on todella vaarallinen.
Venäjän lähipiirissä näyttää tapahtuvan muutakin kuin diplomaattisen koskemattomuuden alivarvioiminen ja virolaisten patsaan siirtämisen arvostelu. Kummallisesti mieleeni tulee venäläisten olevan herkkänahkaista porukkaa. Lopulta venäläisille olevan yhdentekevää mitä virolaiset patsailleen tekevät. Ovathan venäläiset itsekin rakentaneet neuvostoaikoina urheilukenttiä hautausmaiden päälle ja muuttaneet kirkkoja ties miksi halleiksi. Eikä pidä unohtaa ukrainalaisen Viktor Justshenkon dioksiinimyrkytystä ja Venäjän entisen pääministeri äkillistä sairastumista, Jukos-öljy-yhtiön ottamista Venäjän valtion hallintaan ja Jukosin entisen omistaja Mihail Hodorkovskin pidätystä.
Imperialistin patsas
Tätä taustaa vasten venäläisten loukkaantuminen virolaisten tekemästä patsaan siirrosta tuntuu loogiselta. Mielenkiintoista on myös kuunnella Edgar Savisaarta jonka mielestä Viro on liittynyt EU:n väärin perustein josta voi vain päätellä että Viron pitäisi erota EU:sta ja liittyä mieluummin takaisin äiti-Venäjään. Muutenkin venäläisten uho entisen alusmaansa suhteen tuntuu käsittämättömältä. Ikäänkuin virolaiset olisivat tehneet anteeksiantamattoman synnin halutessaan irti kuusikymmenvuotisesta miehityksestä. Toisaalta Viron patsaskiista tavallaan sulkee ympyrän. Baltian maat, Ukraina ja Tsetsenia ovat kaikki tehneet pahan virheen ja suuren rikoksen halutessaan itsenäisiksi. Mitä parempaa valtio voisi toivoa kuin elämää äiti-Venäjän yhteydessä?
