Saturday, April 07, 2007
Tähteiden matematiikkaa ja tematiikkaa
USA:ssa Epson haastettiin oikeuteen koska heidän tulostimiensa "älysiru" ilmoitti musteen loppuneen vaikka sitä useissa tapauksissa oli vielä kohtuullisesti jäljellä. Mielenkiintoista havaita ettei amerikkalaisia näytä kiinnostavan moniin ruokapakkauksiin jäävät joskus melkoiset "jämät" joita jää lähes jokaiselta meistä päivittäin. Milloin syynä on pakkauksen ominaisuus, milloin ruokavalmisteen viat tai syöjän välinpitämättömyys.
Palaan vielä tulostimeen jonka valmistaja saisi enemmän moitteita liian optimistisesta mustekulutuslaskurista jos muste loppuisi vaikka laskuri näyttää vielä kohtuullisia lukemia. Tästä seuraisi myös tulosteiden laadun heikkenemistä ja osien kulumista koska tulostin joutuisi tällöin "imemään tyhjää" melko usein ja hyvin todennäköisesti hajoaisi ennen aikojaan.
Sen sijaan ruokapakkaukset ovat vuosia olleet ennallaan. Esimerkiksi litran jogurttipurkkiin jää hyvinkin 0,25-0,5 dl hyvää jogurttia eikä tämä näytä juurikaan ihmisiä haittaavan. Litran jogurttitölkkiä pidetään pieniä muovipakkauksia ekologisempana mitä se varmaan onkin. Sen sijaan pienet muovipakkaukset tulevat taatusti syödyiksi kerralla eivätkä ne yleensä jää pilaantumaan. Toisaalta litran erä on huomattavasti edullisempi ja pakkauksen voi kyllä avata kaaliakseen sen tyhjäksi. Tätä operaatiota varmaan pidettäisiin melko hulluna jos sen tekisi työpaikan taukotilassa.
Kuinka hullua litran jogurttitölkin loppuun ruopiminen sitten on? Otan esimerkiksi 100 vähittäiskauppaa jotka voisivat myydä 10 purkkia jogurttia per liike päivässä. Tällöin päivässä kuluisi 1000 tölkkiä jogurttia joista jokaiseen jäisi arviolta 0,25dl hyvää tavaraa. Siis 2,5l jogurttia joka päivä hukkaan. Jos lasketaan tämä 360x2,5lx1,-€/l tästä tulisi 900 € vuodessa.
Koska vähittäisliikkeitä on todellisuudessa satoja vaikkei jokainen kauppa taatusti myykkään 10 jogurttitölkkiä päivässä kyseessä on pelkkä laskennallinen esimerkki joka mielestäni pitäisi kertoa viidellä jolloin tulokseksi tulisi 4500,-€ eli koko Suomessa noin 5000,-€ vuodessa pelkkiä jogurttipurkin jämiä tyhjien purkkien mukana roskiin.
Kuulostaa varmaan melko pieneltä verrattuna vaikkapa eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen kansanedustajien suosiollisella tuella järjestämiin juhlatilaisuuksiin ja kirjoihin ym. verrattuna. Koko totuus ruuan tähteistä vaan on taatusti paljon hurjempi. Laskentaesimerkkini kertautuu käytännössä koska kaikenlaisia jauheita jää pusseihin, sinappeja ym. tuubeihin, hilloja purkkeihin jne. En osaa kuvitella koko totuutta koska todellisuus on paljon hurjempi.
Käytännössä osa ruuasta myös pilaantuu liikkeissä, osa kuluttajilla, osa kuljetuksessa, osa valmistuksessa. En lainkaan osaa sanoa todellista pakkauksiin jäävien jämien tai pilaantuvien erien kulua suomalaiselle ruokaketjulle. Voin vain arvata kyseessä olevan kokonaisuudessaan miljoonien eurojen ongelman vaikka litran jogurttipurkin jämät eivät tekisikään todellisuudessa 10 000,-€ suurempaa lovea vuodessa.
Ruokapakkauksia optimoidaan kuljetuksen ja tuotannon kannalta. Tottahan kuluttajiakin muistetaan pyrkimällä tekemään pakkauksista mahdollisimman houkuttelevia. Olisiko nyt aika tehdä pakkauksista myös käytännöllisiä? Pitäisikö miettiä entistä tarkemmin tuotteen ja pakkauksen elinkaari loppuun asti? Koska monet ruuat pakataan muovipaketteihin kyljessä voisi olla kirkasta muovia mahdollistamassa loppuerän määrän näkymisen. Miksei kuluttajillekin voisi myydä vuodesta toiseen kestäviä käyttöpakkauksia joihin kaakaot, hillot, jogurtit sun muut ruuat siirrettäisiin ruokaostoksilta palattua?
Olisiko aika panostaa lisää erikoistumiseen? Pyritään ruokapakkauksissa ainoastaan kuljetuksen ja tuotannon tarpeiden täyttämiseen ja myydään kuluttajille käyttöväline johon ruoka siirretään kaupan pakkauksesta? Ruokakaupassa liikkuu miljoonia euroja vuodessa joten tässä olisi suomalaiselle innovaatiolle selvä markkinarako. Tottahan kaikissa ratkaisuissa on omat ongelmansa ja riskinsä; niin tässäkin. Saavutettu edullinen hinta ja toimiva käsittelyjärjestelmä kotona toisi kuitenkin selvää säästöä.
Loppujen lopuksi jonkun asian vaikutus elämäämme ei niinkään riipu yksikköhinnasta vaan euro- ja mittayksikkömääräisestä kulutuksestamme. Paljonko euroja todella liikkuu mustekasettikaupassa kontra ruokakaupassa? Kuinka moni meistä tulostaa kuvia ja tekstiä mustesuihkulla verrattuna vaikkapa ruokaa ostavien sekä syövien määrään?
Palaan vielä tulostimeen jonka valmistaja saisi enemmän moitteita liian optimistisesta mustekulutuslaskurista jos muste loppuisi vaikka laskuri näyttää vielä kohtuullisia lukemia. Tästä seuraisi myös tulosteiden laadun heikkenemistä ja osien kulumista koska tulostin joutuisi tällöin "imemään tyhjää" melko usein ja hyvin todennäköisesti hajoaisi ennen aikojaan.
Sen sijaan ruokapakkaukset ovat vuosia olleet ennallaan. Esimerkiksi litran jogurttipurkkiin jää hyvinkin 0,25-0,5 dl hyvää jogurttia eikä tämä näytä juurikaan ihmisiä haittaavan. Litran jogurttitölkkiä pidetään pieniä muovipakkauksia ekologisempana mitä se varmaan onkin. Sen sijaan pienet muovipakkaukset tulevat taatusti syödyiksi kerralla eivätkä ne yleensä jää pilaantumaan. Toisaalta litran erä on huomattavasti edullisempi ja pakkauksen voi kyllä avata kaaliakseen sen tyhjäksi. Tätä operaatiota varmaan pidettäisiin melko hulluna jos sen tekisi työpaikan taukotilassa.
Kuinka hullua litran jogurttitölkin loppuun ruopiminen sitten on? Otan esimerkiksi 100 vähittäiskauppaa jotka voisivat myydä 10 purkkia jogurttia per liike päivässä. Tällöin päivässä kuluisi 1000 tölkkiä jogurttia joista jokaiseen jäisi arviolta 0,25dl hyvää tavaraa. Siis 2,5l jogurttia joka päivä hukkaan. Jos lasketaan tämä 360x2,5lx1,-€/l tästä tulisi 900 € vuodessa.
Koska vähittäisliikkeitä on todellisuudessa satoja vaikkei jokainen kauppa taatusti myykkään 10 jogurttitölkkiä päivässä kyseessä on pelkkä laskennallinen esimerkki joka mielestäni pitäisi kertoa viidellä jolloin tulokseksi tulisi 4500,-€ eli koko Suomessa noin 5000,-€ vuodessa pelkkiä jogurttipurkin jämiä tyhjien purkkien mukana roskiin.
Kuulostaa varmaan melko pieneltä verrattuna vaikkapa eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen kansanedustajien suosiollisella tuella järjestämiin juhlatilaisuuksiin ja kirjoihin ym. verrattuna. Koko totuus ruuan tähteistä vaan on taatusti paljon hurjempi. Laskentaesimerkkini kertautuu käytännössä koska kaikenlaisia jauheita jää pusseihin, sinappeja ym. tuubeihin, hilloja purkkeihin jne. En osaa kuvitella koko totuutta koska todellisuus on paljon hurjempi.
Käytännössä osa ruuasta myös pilaantuu liikkeissä, osa kuluttajilla, osa kuljetuksessa, osa valmistuksessa. En lainkaan osaa sanoa todellista pakkauksiin jäävien jämien tai pilaantuvien erien kulua suomalaiselle ruokaketjulle. Voin vain arvata kyseessä olevan kokonaisuudessaan miljoonien eurojen ongelman vaikka litran jogurttipurkin jämät eivät tekisikään todellisuudessa 10 000,-€ suurempaa lovea vuodessa.
Ruokapakkauksia optimoidaan kuljetuksen ja tuotannon kannalta. Tottahan kuluttajiakin muistetaan pyrkimällä tekemään pakkauksista mahdollisimman houkuttelevia. Olisiko nyt aika tehdä pakkauksista myös käytännöllisiä? Pitäisikö miettiä entistä tarkemmin tuotteen ja pakkauksen elinkaari loppuun asti? Koska monet ruuat pakataan muovipaketteihin kyljessä voisi olla kirkasta muovia mahdollistamassa loppuerän määrän näkymisen. Miksei kuluttajillekin voisi myydä vuodesta toiseen kestäviä käyttöpakkauksia joihin kaakaot, hillot, jogurtit sun muut ruuat siirrettäisiin ruokaostoksilta palattua?
Olisiko aika panostaa lisää erikoistumiseen? Pyritään ruokapakkauksissa ainoastaan kuljetuksen ja tuotannon tarpeiden täyttämiseen ja myydään kuluttajille käyttöväline johon ruoka siirretään kaupan pakkauksesta? Ruokakaupassa liikkuu miljoonia euroja vuodessa joten tässä olisi suomalaiselle innovaatiolle selvä markkinarako. Tottahan kaikissa ratkaisuissa on omat ongelmansa ja riskinsä; niin tässäkin. Saavutettu edullinen hinta ja toimiva käsittelyjärjestelmä kotona toisi kuitenkin selvää säästöä.
Loppujen lopuksi jonkun asian vaikutus elämäämme ei niinkään riipu yksikköhinnasta vaan euro- ja mittayksikkömääräisestä kulutuksestamme. Paljonko euroja todella liikkuu mustekasettikaupassa kontra ruokakaupassa? Kuinka moni meistä tulostaa kuvia ja tekstiä mustesuihkulla verrattuna vaikkapa ruokaa ostavien sekä syövien määrään?
Comments:
Post a Comment
