vatsarintaliike

TV:ssä näkyi olleen keskusteluilta feminismistä. Omasta puolestani en tunne itseäni erityiseksi fanaatikoksi vaikka haluaisinkin yhteiskuntaan enemmän tasa-arvoa. En erityisemmin pidä siitä että ihmisiä arvostellaan sukupuolen perusteella: "aika hyvä naiseksi tai kun ottaa huomioon että olet mies pitää oikein ihmetellä". Mieluummin saavutus saavutuksena riippumatta siitä mitä on jalkovälissä. Toisinaan tulee tunne, että nykymenolla parhaisiin asemiin pääsevät naiset jotka osaavat käyttää naiseuttaan aseena. Sen sijaan todella pätevät ja lahjakkaat naiset jotka ovat tyyliltään jopa äijämäisiä jäävät vaille ansaitsemaansa tunnustusta koska "kyllähän sä handlaat hommat kun oot niin äijä". Vähän sama kuin joku toteaisi miehelle: "olipa ihme että selvisit noinkin hyvin vaikka olet tuollainen neiti".

Tällaisessa tilanteessa naisten ja miesten menestyminen on edelleen vahvassa yhteydessä sukupuoleen ja ennakkoasenteisiin. Häviäjiä ovat ne rohkeat ja omanarvontuntoiset naiset jotka ovat "hyviä jätkiä". Ei sillä etteikö millä tahansa tavalla saisi menestyä hyvin, en halua jakaa tyylipisteitä. Ajatukseni on ettei ennakkoasenne "tuo on sen verran hyvä jätkä että se selvittää tilanteen kuin tilanteen" jolloin tavallaan hyvältä suoritukselta otetaan arvostus pois täysin perusteettomasti. En väitä että kyse olisi pukeutumisesta tai äänen korkeudesta vaan yleisestä toimintatavasta. Miesjohtajan (kuten myös naisjohtajan) on helpompi korottaa ihmisiä jotka ovat kuin "uskollisia koiria" ja osoittavat huomattavaa arvostusta ja kunnioitusta johtajalleen. Sen sijaan itsenäiset oman arvonsa tuntevat ihmiset maksavat itsetunnostaan lisähintaa koska itsenäisyyttä ja riippumattomuutta johtajasta pidetään jo sellaisenaan palkkiona eikä ajatella ylennyksen tai palkankorotuksen maistuvan hyvin myös pätevälle työntekikjälle.

Liian usein palkankorotuksia ja ylennyksiä annetaan myötäilijöille jotka osoittavat olevansa riippuvaisia esimiehestään tai -naisestaan. Ikäänkuin unohdetaan ihmisen aikaansaannokset ja keskitytään hänen ja johtajan suhteeseen. Inhimillistähän tuo on, mutta silti varsin tuomittavaa. Ei pitäisi hakeutua johtotehtäviin jos haluaa vain jees-ihmisiä ympärilleen. Vakavaksi tilanteen tekee se, että monet yritykset, käytännössä lähes kaikki yritykset pitävät jeesmies ja jeesnainen mallia hyvänä koska tyypit ovat "sopeutuneet" asemaansa johtajastaan riippuvaisina alaisina riippumatta siitä kuinka epäpätevä tai tyhmä tuo johtaja on.