<$BlogRSDURL$>

Wednesday, March 08, 2006

Muistojen logiikkaa 

Mielenkiintoisia mielleyhtymiä.

Vuosia sitten viisastelivat tuolloisessa työpaikassani että ajelet varmaan koko ajan kaasu pohjassa kun ostit auton 2-litraisella koneella. Ei auttanut kuin todeta: mitä isompi kone sen varovaisemmin pitää kaasua polkea jos meinaa pysyä väleissä virkavallan kanssa. Suorastaan epäilin ennemminkin tehottoman moottorin vaativan taipuisampaa nilkkaa.

Muistan myös ex-vuokraisäntäni vuokravälittäjän arvelleen rohkeasti että kyllä täällä on kuunneltu tajuttoman kovaa tuota musaa kun on noin isot kaiuttimet. Tottahan en ole mitään koristeeksi hankkinut kuten kotona usein kuulen, mutten tajua logiikkaa. Jos omistat auton joka kulkee 180 km/h ajat todennäköisemmin kaasu pohjassa kuin kaverisi jonka pirssillä pääsee 140 km/h. Millä logiikalla reilusti 100 dB:n ylittäviin voimakkuuksiin yltävillä kaiuttimilla pitäisi kuunnella useammin volume tapissa verrattuna kaveriin jonka maksimi voimakkuus asettuu tuonne 100 dB:n tienoille? Ainakin tilanteessa jossa tavoitellaan vaikkapa 100 dB:n äänenvoimakkuutta...

Mielestäni kyse on reservistä. Jos et joudu yliohjaamaan laitteitasi olivat ne mitä tahansa voit luulla niiden kestävän pidempään kuin äärirajoille vietyinä. Miksi mopon moottorit ovat lyhytikäisiä? Ainakin ennen olivat. Koska niillä joutuu ajamaan koneen tasapainotukseen nähden ylikierroksilla päästäkseen luvattua 40 km/h nopeutta. Olen ajanut 2-pyöräisellä minuutin kilometrejä 1,8 litran kulutuksella mutten julkaise teknisiä yksityiskohtia netissä. Joku raja se on oltava.


Vähän vähempien vuosien takainen muisto.


Kaverini oli menossa bailaamaan ja kysyi lähdenkö kuskiksi. Maksoi vielä yökerhoon sisäänkin. Narikankin. Mikäs siinä auttoi. Markkinatilanne vaikutti ihan hyvältä mutten ollut mikään pelimies joten totesin ettei tästä reissusta sen enempiä. Jokohan jätkä lähtis himaan. Ja eikun Ruusu kainalossa narikassa. Kysyin mitäs tehdään? Kuskia tarvittiin taas. Puikkoihin ja lähiöön. Auto parkkiin ja kämpille. Iltakahvia tai tässä tapauksessa kyse oli yökahvista. Istuksin "coolina", join kaffetta ja odottelin josko kaveri ja Ruusu keksivät jotain ajankulua itselleen. Ja keksiväthän ne. Mimmi hyppäsi syliini, katsoi silmiini ja kysyi : "mitäs jos mentäis rakastelemaan tuonne makuuhuoneeseen". Sehän oli selvää shokkihoitoa. Totesin että sori, tuo kaverihan se tässä on asianosainen. Mimmi loukkaantui ja minä siihen kaverille: "tee nyt helvetti jotain, päästään tästä lähtemään". Kaveri siitä makuuhuoneeseen ja meikäläinen odottelemaan. Lopulta kyllästyin ja painuin ovelle vilkaisemaan, totesin että eivät vielä nuku, hyvä niin. Muutaman minuutin kuluttua jätkä tuli ulos, potkaisi kylkeen ja sanoi: "nyt mentiin". Mikäs siinä auttoi. Takki päälle ja ulos. Autoon ja kotia kohti. Taas yhtä kokemusta rikkaampana. En tiedä haluaako kukaan tietää ettei sattunut olemaan kortsuja mukana joten joku tolkku se on oltava. Kaverin puheista ymmärsin ettei talon puolestakaan meinannut löytyä kumia "ajoon".
Comments: Post a Comment

This page is powered by Blogger. Isn't yours?