Wednesday, March 22, 2006
2000-luvun työelämää
Näyttää siltä että nykyaikaisessa työelämässä politikointi on taas jonkinmoisessa roolissa. Ikävät tyypit ulos ja kivat tyypit tärkeille paikoille. Helposti vaan tuppaa unohtumaan että monet niistä ikävistä tyypeistä ovat oman alansa huippuammattilaisia. Monesti ihmisen on oltava tiukka jos aikoo hoitaa työnsä kunnialla. Ihmiset jotka hymyilevät liikaa paitsi menettävät kanssaihmistensä kunnioituksen myös räpiköivät tehtävissään melkoisen avuttomina. Tottahan epäpätevien esimiesten silmien alla riittää että on kiva kaveri koska asiaa tuntematon tai jopa välinpitämätön esimies pyrkii saamaan ympärilleen "mukavat" ihmiset eikä ketään joka menestyy ammattitaitonsa tai pätevyytensä avulla. Esimiehen epäpätevyys johtaa helposti paitsi tahattomiin mokiin myös tahallisiin valintoihin joissa tietoisesti pyritään välttämään ihmisiä jotka halutessaan voivat tehdä omasta pomostaan naurunalaisen. Kyllä pikkunilkkiä tai suurtakin nikkiä tuollainen asia pelottaisi. Parempi pitää oma joukkueensa hallinnassa kuin antaa turhia mahdollisuuksia aiheuttaa hämminkiä.
Toisaalta jokaisella esimiehellä on sanansa sanottavana alaistensa vapaapäiviin ja lomiin jolloin kukaan täysijärkinen ei tietentahtoen nolaa pomoaan. Päinvastoin usein tyhmääkin päällikköä koetetaan sietää koska joku vielä isompi tappi on jostain käsittämättömästä syystä halunnut tuon munattoman ja kädettömän pallinaaman johtamaan osastoa. Ettei tällainen kuulu 2000-luvun työelämään vai? Totta helkkarissa kuuluu. Ja tiukasti. Yhä useammasta suunnasta kuuluu nykyään ääni joka valittaa käsittämättömän epäpätevien johtajien toilailuiista. Ilmeisesti koulun penkiltä työelämään sysätyt sinänsä korkeasti koulutetut ihmiset jotka epäilemättä hallitsevat suurimman osan oppimistaan asioista tyrivät kuin puliukot. Ongelma onkin ettei asioita osata soveltaa käytäntöön.
Usein myös ylpeys estää kysymästä alaisilta kuinka asiat on hoidettu tai kuinka ne olisi viisainta hoitaa. Tämä ylpeys paitksi tekee esimiehestä surkuhupaisan tyypin myös haittaa organisaation toimintaa usein vakavasti. Joskus myös organisaation toimintamallien kehittämisestä on tehty itsetarkoitus jolloin vanhat ja usein pitkälle mietityt toimintamallit syrjäytetään vain koska niitä ei ole erityisesti tutkittu aikanaan vaikka ne käytännössä voittaisivat kalliilla rahalla kehitetyt uudet neron leimaukset. Työelämässä poltetaan paljon rahaa pelkästään henkilökunnan vaihtoon päästämällä ammattitaitoiset tekijät pois ja kouluttamalla uusia tekijöitä tilalle.
Toisaalta jokaisella esimiehellä on sanansa sanottavana alaistensa vapaapäiviin ja lomiin jolloin kukaan täysijärkinen ei tietentahtoen nolaa pomoaan. Päinvastoin usein tyhmääkin päällikköä koetetaan sietää koska joku vielä isompi tappi on jostain käsittämättömästä syystä halunnut tuon munattoman ja kädettömän pallinaaman johtamaan osastoa. Ettei tällainen kuulu 2000-luvun työelämään vai? Totta helkkarissa kuuluu. Ja tiukasti. Yhä useammasta suunnasta kuuluu nykyään ääni joka valittaa käsittämättömän epäpätevien johtajien toilailuiista. Ilmeisesti koulun penkiltä työelämään sysätyt sinänsä korkeasti koulutetut ihmiset jotka epäilemättä hallitsevat suurimman osan oppimistaan asioista tyrivät kuin puliukot. Ongelma onkin ettei asioita osata soveltaa käytäntöön.
Usein myös ylpeys estää kysymästä alaisilta kuinka asiat on hoidettu tai kuinka ne olisi viisainta hoitaa. Tämä ylpeys paitksi tekee esimiehestä surkuhupaisan tyypin myös haittaa organisaation toimintaa usein vakavasti. Joskus myös organisaation toimintamallien kehittämisestä on tehty itsetarkoitus jolloin vanhat ja usein pitkälle mietityt toimintamallit syrjäytetään vain koska niitä ei ole erityisesti tutkittu aikanaan vaikka ne käytännössä voittaisivat kalliilla rahalla kehitetyt uudet neron leimaukset. Työelämässä poltetaan paljon rahaa pelkästään henkilökunnan vaihtoon päästämällä ammattitaitoiset tekijät pois ja kouluttamalla uusia tekijöitä tilalle.
Comments:
Pätevät laitetaan pois ja tilalle otetaan halpoja uusia kasvoja.
# posted by 
: March 23, 2006 at 1:06 AM
: March 23, 2006 at 1:06 AM
Tuokin perustuisi vielä liiketoiminnan perussääntöihin. Tehdään typeryyksiä rahan vuoksi. Vaan minäpä väitän että uusi ilmiö jossa satsataan kivoihin tyyppeihin sisältää myös faktan että näille kivoille tyypeille maksetaan enemmän kuin ammattilaisille joiden paras työssäolon peruste on tehtävien hyvä hoito ja miksei myös työkavereiden kanssa toimeentulo. Sen sijaan nykyaikainen tavoite lipoa pomoa unohtuu ammatti-ihmisiltä helposti. Juuri tuo pomon lipominen on ammattitaidottomien hiukan laiskojen ihmisten ainoa ja paras tapa edetä urallaan.
Post a Comment
