Thursday, August 04, 2005
Valtio tarvii rahasi, ainakin autoilijan rahat
Ikiliikkuja eli verotetaan maksuunpantuja veroja
Virkamiesten mielikuvitus on ehtymätön. Suomessa on todettu saksalainen nerokas tietullijärjestelmä hyväksi ideaksi. Pannaanpas taas autoilijat maksamaan. On helppo unohtaa ettei Saksassa ole autoveroa ja arvonlisäverokin on pienempi kuin Suomessa. Tämä osa saksalaisesta käytännöstä aiotaan ilmeisesti unohtaa vähin äänin. Suomessa on polttoainevero ja autovero, joista molemmista peritään arvonlisävero. Siis suomalainen periaate on periä veroa perittävästä verosta jottei valtio jäisi vahingossakaan liian vähille rahoille. Tämä ainutlaatuinen kaikkia verotuksen periaatteita vastaan sotiva oivallus on suomalaisen verotuskäytännön perusasioita. Verotetaan maksuunpantuja veroja jotta rahaa tulee kassaan kahmalokaupalla.
Peltinen lypsylehmä
Suomalaista autoilijaa siis rokotetaan raskaalla kädellä. Polttoainevero, autovero, käyttövero, arvonlisävero, vakuutusmaksuvero, pysäköintimaksut (veroja nekin) ja nyt vielä päälle tietullit, moottoritiemaksut, siltamaksut, ruuhkamaksut sun muut "modernit" keksinnöt. Kukaan ei halua kertoa meille autoilijaraukoille mitä me nyt saamme vastineeksi maksamillemme veroille? Paljonko vuonna 2004 perittiin erilaisia maksuja liikenteeltä ja minkä verran palautettiin takaisin liikenteelle? Tarkoitan tässä liikenteellä muuta kuin rautatieliikennettä.
Rakastettava Rautahepo
Rautatieliikenne on suomalaisen yhteiskunnan lempilapsi. VR:lle syydetään mieluusti rahaa eikä sen asiakaspalvelun tasosta tai tehokkuudesta olla juurikaan kiinnostuneita. Onko kukaan koskaan kertonut mitä VR tekee ongelmajätteelleen? Esimerkiksi käytöstä poistetut ratapölkyt jotka on käsitelty vahvoilla myrkyillä lahoamisen estämiseksi. Paljonko sähköä yksi veturi kuluttaa ja mitä tuolla sähköllä saadaan kuljetettua? Paljonko mainitun sähkömäärän tuottaminen aiheuttaa päästöjä? Mikä on VR:n todellinen ekologinen jalanjälki? Sähköveturin vieressä ei ole pakokaasuja, korkeintaa öljy- tai nestevuotoja. Mutta montako litraa öljyä tai tonnia kivihiiltä junamatka kuluttaa ja paljonko ihmisiä on kyydissä tai teoriassa voisi olla mukana? Miksi puhutaan kannattamattomista rataosuuksista jos rautatiet ovat ekologinen kuljetustapa?
Vai kulkevatko nuo kannattamattomien rataosuuksien junat puolityhjinä pitkiä reittejä jolloin energian kulutus per matkustaja on arvioitua enemmän. Uskaltaako kukaan laskea mikä on VR:n todellinen energian kulutus per matkustaja? Voivatko nuo haukutut henkilöautot sittenkin olla VR:n junia ekologisempia?
Henkilöauto voi seistäkin
Henkilöauto liikkuu tarvittaessa kohteseen johon käyttäjä on menossa. Matkustajia voi olla kuljettajan lisäksi jopa 7 tai 8 ja matkatavaroitakin mahtuu. Jos tavallinen perheauto kuluttaa lomamatkalla 7,2 litraa sadalla kilometrillä ja kyydissä on kolme ihmistä matkatavaroineen sekä ostoksineen jää yhtä ihmistä kohti 2,4 litraa per sata kilometriä jota minä pidän ekologisena. Yksityisautoista puhuttaesssa on hyvä muistaa että ne liikkuvat vain tarvittaessa. Yksityisauto voi seisoa päiväkausia jos sitä ei tarvita. Käytännössä joku on aina menossa jonnekin. Kauppaan, lääkäriin harrastamaan tai hakemaan isää, äitiä, lapsia, isoäitiä vanhuksia tai vaikkapa viemään kaveriaan jonnekin.
Mistä ne joukot otetaan?
Joukkoliikenne on parhaimmillaan nimensä mukaisesti joukkojen kuljetuksessa. Siis mahdollisimman suurten väestökeskittymien asuinalueilla mahdollisimman vilkkaana ajankohtana. Mitä vähemmän ihmisiä ja mitä pidemmät etäisyydet sen toimivampi ratkaisu henkilöauto on. Jos haja-asutusalueen talossa on toimiva auto ja vähintään yksi kuljettaja tavarat sekä ihmiset saadaan tarvittaessa liikkumaan. Jos koko kylässä asuu 30 ihmistä on epävarmaa haluavatko he liikkua yht'aikaa samaan suuntaan. Tottakai seuraaviakin kyliä on olemassa mutteivät ne ilman muuta ole kohtuullisen matkan päässä tai sopivalla suunnalla reittien toiminnan kannalta.
Järki etumerkiksi
Voisimmeko jatkossa sallia kaikkien keksittyjen liikennevälineiden ja polttoaineiden rauhanomaisen rinnakkaiselon jolloin ratkaisut tehtäisiin mahdollisimman paljon järkeä käyttäen eikä barrikadeilla seisten?
Valtion saavuttamat verotusoikeusedut
Esimerkkinä suomalaisesta ajattelusta voivat olla 70-luvun lopussa tehty dieselveron tuplaus. Ainoa syy jota ei kansalle edes kerrottu oli tuolloin VW:n diesel-Golfin aloittama uusien entistä taloudellisempien moottorien aikakausi. Petroli-Saabille tällättiin 400-kertainen dieselvero samoin kuin nestekaasulla toimiville ajoneuvoille: pitihän valtion saada omansa. Jos Suomessa alotettaisiin nykyisiä perheautoja vastaavien aurinkoautojen myyminen vuoden 2006 alusta hintaan 20 000 euroa kappale Valtio määräisi niille todenäköisesti 10-kertaisen käyttömaksun tai muita "etuja" jotta Valtion tulot jatkuisivat vuolaana virtana ilman keskeytyksiä tai häiriöitä.
Virkamiesten mielikuvitus on ehtymätön. Suomessa on todettu saksalainen nerokas tietullijärjestelmä hyväksi ideaksi. Pannaanpas taas autoilijat maksamaan. On helppo unohtaa ettei Saksassa ole autoveroa ja arvonlisäverokin on pienempi kuin Suomessa. Tämä osa saksalaisesta käytännöstä aiotaan ilmeisesti unohtaa vähin äänin. Suomessa on polttoainevero ja autovero, joista molemmista peritään arvonlisävero. Siis suomalainen periaate on periä veroa perittävästä verosta jottei valtio jäisi vahingossakaan liian vähille rahoille. Tämä ainutlaatuinen kaikkia verotuksen periaatteita vastaan sotiva oivallus on suomalaisen verotuskäytännön perusasioita. Verotetaan maksuunpantuja veroja jotta rahaa tulee kassaan kahmalokaupalla.
Peltinen lypsylehmä
Suomalaista autoilijaa siis rokotetaan raskaalla kädellä. Polttoainevero, autovero, käyttövero, arvonlisävero, vakuutusmaksuvero, pysäköintimaksut (veroja nekin) ja nyt vielä päälle tietullit, moottoritiemaksut, siltamaksut, ruuhkamaksut sun muut "modernit" keksinnöt. Kukaan ei halua kertoa meille autoilijaraukoille mitä me nyt saamme vastineeksi maksamillemme veroille? Paljonko vuonna 2004 perittiin erilaisia maksuja liikenteeltä ja minkä verran palautettiin takaisin liikenteelle? Tarkoitan tässä liikenteellä muuta kuin rautatieliikennettä.
Rakastettava Rautahepo
Rautatieliikenne on suomalaisen yhteiskunnan lempilapsi. VR:lle syydetään mieluusti rahaa eikä sen asiakaspalvelun tasosta tai tehokkuudesta olla juurikaan kiinnostuneita. Onko kukaan koskaan kertonut mitä VR tekee ongelmajätteelleen? Esimerkiksi käytöstä poistetut ratapölkyt jotka on käsitelty vahvoilla myrkyillä lahoamisen estämiseksi. Paljonko sähköä yksi veturi kuluttaa ja mitä tuolla sähköllä saadaan kuljetettua? Paljonko mainitun sähkömäärän tuottaminen aiheuttaa päästöjä? Mikä on VR:n todellinen ekologinen jalanjälki? Sähköveturin vieressä ei ole pakokaasuja, korkeintaa öljy- tai nestevuotoja. Mutta montako litraa öljyä tai tonnia kivihiiltä junamatka kuluttaa ja paljonko ihmisiä on kyydissä tai teoriassa voisi olla mukana? Miksi puhutaan kannattamattomista rataosuuksista jos rautatiet ovat ekologinen kuljetustapa?
Vai kulkevatko nuo kannattamattomien rataosuuksien junat puolityhjinä pitkiä reittejä jolloin energian kulutus per matkustaja on arvioitua enemmän. Uskaltaako kukaan laskea mikä on VR:n todellinen energian kulutus per matkustaja? Voivatko nuo haukutut henkilöautot sittenkin olla VR:n junia ekologisempia?
Henkilöauto voi seistäkin
Henkilöauto liikkuu tarvittaessa kohteseen johon käyttäjä on menossa. Matkustajia voi olla kuljettajan lisäksi jopa 7 tai 8 ja matkatavaroitakin mahtuu. Jos tavallinen perheauto kuluttaa lomamatkalla 7,2 litraa sadalla kilometrillä ja kyydissä on kolme ihmistä matkatavaroineen sekä ostoksineen jää yhtä ihmistä kohti 2,4 litraa per sata kilometriä jota minä pidän ekologisena. Yksityisautoista puhuttaesssa on hyvä muistaa että ne liikkuvat vain tarvittaessa. Yksityisauto voi seisoa päiväkausia jos sitä ei tarvita. Käytännössä joku on aina menossa jonnekin. Kauppaan, lääkäriin harrastamaan tai hakemaan isää, äitiä, lapsia, isoäitiä vanhuksia tai vaikkapa viemään kaveriaan jonnekin.
Mistä ne joukot otetaan?
Joukkoliikenne on parhaimmillaan nimensä mukaisesti joukkojen kuljetuksessa. Siis mahdollisimman suurten väestökeskittymien asuinalueilla mahdollisimman vilkkaana ajankohtana. Mitä vähemmän ihmisiä ja mitä pidemmät etäisyydet sen toimivampi ratkaisu henkilöauto on. Jos haja-asutusalueen talossa on toimiva auto ja vähintään yksi kuljettaja tavarat sekä ihmiset saadaan tarvittaessa liikkumaan. Jos koko kylässä asuu 30 ihmistä on epävarmaa haluavatko he liikkua yht'aikaa samaan suuntaan. Tottakai seuraaviakin kyliä on olemassa mutteivät ne ilman muuta ole kohtuullisen matkan päässä tai sopivalla suunnalla reittien toiminnan kannalta.
Järki etumerkiksi
Voisimmeko jatkossa sallia kaikkien keksittyjen liikennevälineiden ja polttoaineiden rauhanomaisen rinnakkaiselon jolloin ratkaisut tehtäisiin mahdollisimman paljon järkeä käyttäen eikä barrikadeilla seisten?
Valtion saavuttamat verotusoikeusedut
Esimerkkinä suomalaisesta ajattelusta voivat olla 70-luvun lopussa tehty dieselveron tuplaus. Ainoa syy jota ei kansalle edes kerrottu oli tuolloin VW:n diesel-Golfin aloittama uusien entistä taloudellisempien moottorien aikakausi. Petroli-Saabille tällättiin 400-kertainen dieselvero samoin kuin nestekaasulla toimiville ajoneuvoille: pitihän valtion saada omansa. Jos Suomessa alotettaisiin nykyisiä perheautoja vastaavien aurinkoautojen myyminen vuoden 2006 alusta hintaan 20 000 euroa kappale Valtio määräisi niille todenäköisesti 10-kertaisen käyttömaksun tai muita "etuja" jotta Valtion tulot jatkuisivat vuolaana virtana ilman keskeytyksiä tai häiriöitä.
Comments:
Post a Comment
