Thursday, August 04, 2005
Kvartaalitupakointia
Kirjallinen työ
Kaksi naista kirjoittaa yhteistä opusta. Työ pitää tallentaa. Kone näyttää 69%, molemmat toteavat yhteen ääneen: "nyt pitää mennä tupakalle". Kysyn miksi ihmeessä. Tietysti koska tuo tallennus kestää. Siispä parempi mennä tupakoimaan. Jäin vesilasin kanssa äimistelemään tapahtumaa. Katsoin konetta lähempää.
Mitään ei tapahdu. Kaikki on jo tallennettu. Avasin parvekkeen oven ja ilmoitin homman olevan ok. Molemmilla oli juuri sytytetty tupakki suussa eikä puhettakaan työn ääreen palaamisesta.
Ja sama tietysti tiedostoa avatessa. Kone näyttää 12% mikä on toinen merkki tupakkatauosta. Olennaista ei ole työn eteneminen vaan tupakalle pääsy. Varsin nokkelaa. Sen sijaan että koetettaisiin saada tietomasiinasta tehot käyttöön todetaan armeliaan koneen ymmärtävän nikotiiniriippuvaisia varsin hyvin. Pitäisikö minunkin hankkia uusi PC jotta olisi aikaa tupakoida? Ensin tietysti pitäisi aloittaa tupakointi että laitteen tupakkitauoista olisi jotain hyötyä.
Kansanviisautta
Kerrotaanhan viisaan ihmisen jo kauan sitten keksineen savustetun lihan säilyvän käsittelemätöntä paremmin. Toisaalta tuo viisas ihminen kuoli aikoinaan keuhkosyöpään tai johonkin sen tapaiseen. Sen saman urbaanilegendan mukaan. Niinhän tuo kävi gini-miehellekin joka lopetti ryyppäämisen muutamia vuosia sitten ettei kuolisi niille sijoilleen ja tietysti myös siitä syystä ettei enää pystynyt nauttimaan elämänsä eliksiiriä. Hauska mies. Vitsi lensi lakkaamatta eikä kukaan tiennyt sisimmästä. Ei sillä etteikö huumori olisi tullut sydämestä. Ja viinanjuontikunto pysyi yllä yhtä kauan kuin maksakin. En tiedä mikä paikka luopui leikistä mutta varmaa on ettei tippa tapa ketään eikä ämpäriin huku. Kunhan muistaa ettei tarvi pelätä viinan loppuvan maailmasta pian. Sen takia ei tarvi ryypätä kuin henkensä hädässä. Tietyllä tavallahan tuo ryyppääminenkin on pätemistä: mitä kovempi sälli sen parempi viinapää.
Harvan suomalaisen mielestä on mitään lujuutta siinä ettei ryyppää tai polta. Krapulahan on köyhien tauti. Niin taitaa olla tupakoimattomuuskin jonkinlainen köyhyyden merkki. Parempi olla varakkaan näköinen: tukeva tupakoitsija jonka kädestä viinapullo saa kodin siin missä kaljatuoppikin.
Urheilun efektejä
Tottahan urheilukin on vaarallista. Pelkkä jalkapallokentällä käynti saattaa aiheuttaa nilkkavamman tai ainakin pari kipeää paikkaa tai siltä ainakin tuntuu jo useinmiten sen ensimmäisen matsin jälkeen vaikka puulakipelejä olisi puoli tusinaa odottamassa. Ammattilaisuus on vielä vaarallisempaa. Veriarvot heittävät jo amatööreilläkin ilman erikoisruokavaliota jollei satu olemaan tavallista paksumpaa verta. Kasvuhormonin käyttäjät pilaavat oman kehonsa saavuttaakseen menestystä. Menestys tuo kultaa ja kunniaa mutta harva muistaa raihnaista urheilijaa joka kuolee kymmenen vuotta aktiiviuransa jälkeen johonkin dopingin sivuvaikutukseen.
Voitot käteen
Näinhän meillä käy. Usein ajatellaan elämää sijoittajan tyyliin. Voitot heti ulos ja seuraavaan parempaan kohteeseen. Jos liike-elämässä tyydyttäisiin hiukan pienempiin marginaaleihin yritykset ja niiden työntekijät voisivat paremmin jolloin elämän laatu olisi parempi. Ihmiset olisivat hyvällä tuulella eikä kiipijäyhteiskunnan pyrkyripoliitikkojen oman edun tavoittelu saisi ilman muuta niin paljon ilmaa siipiensä alle kuin nykyään tapahtuu. Tämän päivän kalja ja tupakka voi olla huomisen sairaus. Huominen on liian kaukana nykyihmiselle jotta sitä kannattaisi ajatella. Tarkkaan ottaenhan huominen ei koskaan saavu.
Kaksi naista kirjoittaa yhteistä opusta. Työ pitää tallentaa. Kone näyttää 69%, molemmat toteavat yhteen ääneen: "nyt pitää mennä tupakalle". Kysyn miksi ihmeessä. Tietysti koska tuo tallennus kestää. Siispä parempi mennä tupakoimaan. Jäin vesilasin kanssa äimistelemään tapahtumaa. Katsoin konetta lähempää.
Mitään ei tapahdu. Kaikki on jo tallennettu. Avasin parvekkeen oven ja ilmoitin homman olevan ok. Molemmilla oli juuri sytytetty tupakki suussa eikä puhettakaan työn ääreen palaamisesta.
Ja sama tietysti tiedostoa avatessa. Kone näyttää 12% mikä on toinen merkki tupakkatauosta. Olennaista ei ole työn eteneminen vaan tupakalle pääsy. Varsin nokkelaa. Sen sijaan että koetettaisiin saada tietomasiinasta tehot käyttöön todetaan armeliaan koneen ymmärtävän nikotiiniriippuvaisia varsin hyvin. Pitäisikö minunkin hankkia uusi PC jotta olisi aikaa tupakoida? Ensin tietysti pitäisi aloittaa tupakointi että laitteen tupakkitauoista olisi jotain hyötyä.
Kansanviisautta
Kerrotaanhan viisaan ihmisen jo kauan sitten keksineen savustetun lihan säilyvän käsittelemätöntä paremmin. Toisaalta tuo viisas ihminen kuoli aikoinaan keuhkosyöpään tai johonkin sen tapaiseen. Sen saman urbaanilegendan mukaan. Niinhän tuo kävi gini-miehellekin joka lopetti ryyppäämisen muutamia vuosia sitten ettei kuolisi niille sijoilleen ja tietysti myös siitä syystä ettei enää pystynyt nauttimaan elämänsä eliksiiriä. Hauska mies. Vitsi lensi lakkaamatta eikä kukaan tiennyt sisimmästä. Ei sillä etteikö huumori olisi tullut sydämestä. Ja viinanjuontikunto pysyi yllä yhtä kauan kuin maksakin. En tiedä mikä paikka luopui leikistä mutta varmaa on ettei tippa tapa ketään eikä ämpäriin huku. Kunhan muistaa ettei tarvi pelätä viinan loppuvan maailmasta pian. Sen takia ei tarvi ryypätä kuin henkensä hädässä. Tietyllä tavallahan tuo ryyppääminenkin on pätemistä: mitä kovempi sälli sen parempi viinapää.
Harvan suomalaisen mielestä on mitään lujuutta siinä ettei ryyppää tai polta. Krapulahan on köyhien tauti. Niin taitaa olla tupakoimattomuuskin jonkinlainen köyhyyden merkki. Parempi olla varakkaan näköinen: tukeva tupakoitsija jonka kädestä viinapullo saa kodin siin missä kaljatuoppikin.
Urheilun efektejä
Tottahan urheilukin on vaarallista. Pelkkä jalkapallokentällä käynti saattaa aiheuttaa nilkkavamman tai ainakin pari kipeää paikkaa tai siltä ainakin tuntuu jo useinmiten sen ensimmäisen matsin jälkeen vaikka puulakipelejä olisi puoli tusinaa odottamassa. Ammattilaisuus on vielä vaarallisempaa. Veriarvot heittävät jo amatööreilläkin ilman erikoisruokavaliota jollei satu olemaan tavallista paksumpaa verta. Kasvuhormonin käyttäjät pilaavat oman kehonsa saavuttaakseen menestystä. Menestys tuo kultaa ja kunniaa mutta harva muistaa raihnaista urheilijaa joka kuolee kymmenen vuotta aktiiviuransa jälkeen johonkin dopingin sivuvaikutukseen.
Voitot käteen
Näinhän meillä käy. Usein ajatellaan elämää sijoittajan tyyliin. Voitot heti ulos ja seuraavaan parempaan kohteeseen. Jos liike-elämässä tyydyttäisiin hiukan pienempiin marginaaleihin yritykset ja niiden työntekijät voisivat paremmin jolloin elämän laatu olisi parempi. Ihmiset olisivat hyvällä tuulella eikä kiipijäyhteiskunnan pyrkyripoliitikkojen oman edun tavoittelu saisi ilman muuta niin paljon ilmaa siipiensä alle kuin nykyään tapahtuu. Tämän päivän kalja ja tupakka voi olla huomisen sairaus. Huominen on liian kaukana nykyihmiselle jotta sitä kannattaisi ajatella. Tarkkaan ottaenhan huominen ei koskaan saavu.
Comments:
Post a Comment
