Tuesday, February 22, 2005
Paradoksien poikasia
Pikku paradoksit piristävät parhaimmillaan.
Sano kaunista naista kauniiksi. Oletko sovinisti vai herrasmies?
Sano kommunismia työmiehen aatteksi. Oletko puolueen jäsen vai tyhmä?
Sano USA:ta maailman vapauden puolustajaksi. Oletko valehtelija vai republikaani?
Sano Microsoftia avoimuuden puolestapuhujaksi. Oletko epälooginen vai saatko palkkaa MS:ltä?
Niin. Miksi naista ei saisi sanoa kauniiksi? Useimmat naisethan ovat kauniita. Arvioinko naista ulkonäön perusteella jos muistutan kauneudesta? Unohdanko sen älyllisen puolen? Saanko unohtaa?
Minusta naisen älyn unohtaminen kertoo vain omasta älyllisestä tasostani, ei toisen ihmisen tasosta. Jotkut ovat kauniita ja älykkäitä, toiset lähinnä jompaakumpaa. Lopulta en ole ymmärtänyt etsiä sädehtivän kaunista tai loistavan älykästä kumppania vaan ennemminkin ihmistä jolla on sekä sydän että selkärankaa. Olen kääntänyt selkäni pinnallisuudelle ja kurkottanut sieluun. Silmien kautta. Meikäläinenhän ei rintakehän kanssa keskustele.
Mikä lopulta miehessä kiehtoo naista? Pään sisäpuoli vai ulkopuoli? Pitääkö olla pitkät hiukset vai kalju? Onko parempi olla jotain siltä väliltä? Eikö jokainen meistä saa sitä mitä tilaa? Jos haluaa runsaasti kauneutta voi olla viisasta vähentää älyllisiä ambitioita ja päinvastoin.
Jos etsii ihmistä voisi etsiä sydämellään eikä silmänrei'illään. Kauneus on helppo nähdä ja älykkyys usein helppo huomata, sydän sykkii usein lähellä eikä meillä ole siitä aavistustakaan.
Kaikkea on tullut eteeni. Ainakin monenlaista. Oman suuni sammakot ovat auttaneet vapautumaan monesta mukavasta mimmistä. En ole halunnut loukata vaan lausunut jotain tyhmänpuoleista. Ei ikä pilaa meitä. Monesti nuoret ihmiset ovat raakileita. Toisinaan vanhat ihmiset eivät olekaan kypsyneet vaan paremminkin mädäntyneet. Yleistäminen ja luokittelu estävät parhaiten yleistäjiä sekä luokittelijoita elämästä.
Yritysmaailmassa aiemmat kokemukset tietyn tyyppisistä ihmisistä usein vaikuttavat seuraavankin saman tyyppisen ihmisen saamaan arviointiin. Toisinaan hyvässä ja toisinaan pahassa.
Jos kirjoitan ansioluettelooni työntekijä voi kysyä mitä se tarkoittaa, jos tarkennan asiaa se voi johtaa harhaan. Usein samalla sanalla on monta merkitystä enkä voi tietää mitä jokin sana toiselle ihmiselle tarkoittaa. Hyvää, huonoa vai jotain ihan muuta.
Kuka muuten käski nettiturvaohjelman tekijöiden lahjoa Tanja Karpelaa lobbaamaan epäonnistuneita ohjelman tekeleitä suomalaisiin kirjastoihin? Jos tuon tyyppiset ohjelmat todella toimisivat ei kukaan saisi enää roskapostia sähköpostiinsakaan koska nettiturvaohjelmilla voisi paitsi estää pääsyn saastan ääreen myös torjua ryönän alkulähteilleen.
Eläköön suomalainen säihkyvä äly! Ehkä tosiaan on viisaampaa laittaa Geir euroviisuihin esittämään mahdollisimman mitäänsanomaton veisu jottei kukaan enää seuraavana päivänä muistaisi mikä biisi jäi tänä vuonna viimeiseksi?
Sano kaunista naista kauniiksi. Oletko sovinisti vai herrasmies?
Sano kommunismia työmiehen aatteksi. Oletko puolueen jäsen vai tyhmä?
Sano USA:ta maailman vapauden puolustajaksi. Oletko valehtelija vai republikaani?
Sano Microsoftia avoimuuden puolestapuhujaksi. Oletko epälooginen vai saatko palkkaa MS:ltä?
Niin. Miksi naista ei saisi sanoa kauniiksi? Useimmat naisethan ovat kauniita. Arvioinko naista ulkonäön perusteella jos muistutan kauneudesta? Unohdanko sen älyllisen puolen? Saanko unohtaa?
Minusta naisen älyn unohtaminen kertoo vain omasta älyllisestä tasostani, ei toisen ihmisen tasosta. Jotkut ovat kauniita ja älykkäitä, toiset lähinnä jompaakumpaa. Lopulta en ole ymmärtänyt etsiä sädehtivän kaunista tai loistavan älykästä kumppania vaan ennemminkin ihmistä jolla on sekä sydän että selkärankaa. Olen kääntänyt selkäni pinnallisuudelle ja kurkottanut sieluun. Silmien kautta. Meikäläinenhän ei rintakehän kanssa keskustele.
Mikä lopulta miehessä kiehtoo naista? Pään sisäpuoli vai ulkopuoli? Pitääkö olla pitkät hiukset vai kalju? Onko parempi olla jotain siltä väliltä? Eikö jokainen meistä saa sitä mitä tilaa? Jos haluaa runsaasti kauneutta voi olla viisasta vähentää älyllisiä ambitioita ja päinvastoin.
Jos etsii ihmistä voisi etsiä sydämellään eikä silmänrei'illään. Kauneus on helppo nähdä ja älykkyys usein helppo huomata, sydän sykkii usein lähellä eikä meillä ole siitä aavistustakaan.
Kaikkea on tullut eteeni. Ainakin monenlaista. Oman suuni sammakot ovat auttaneet vapautumaan monesta mukavasta mimmistä. En ole halunnut loukata vaan lausunut jotain tyhmänpuoleista. Ei ikä pilaa meitä. Monesti nuoret ihmiset ovat raakileita. Toisinaan vanhat ihmiset eivät olekaan kypsyneet vaan paremminkin mädäntyneet. Yleistäminen ja luokittelu estävät parhaiten yleistäjiä sekä luokittelijoita elämästä.
Yritysmaailmassa aiemmat kokemukset tietyn tyyppisistä ihmisistä usein vaikuttavat seuraavankin saman tyyppisen ihmisen saamaan arviointiin. Toisinaan hyvässä ja toisinaan pahassa.
Jos kirjoitan ansioluettelooni työntekijä voi kysyä mitä se tarkoittaa, jos tarkennan asiaa se voi johtaa harhaan. Usein samalla sanalla on monta merkitystä enkä voi tietää mitä jokin sana toiselle ihmiselle tarkoittaa. Hyvää, huonoa vai jotain ihan muuta.
Kuka muuten käski nettiturvaohjelman tekijöiden lahjoa Tanja Karpelaa lobbaamaan epäonnistuneita ohjelman tekeleitä suomalaisiin kirjastoihin? Jos tuon tyyppiset ohjelmat todella toimisivat ei kukaan saisi enää roskapostia sähköpostiinsakaan koska nettiturvaohjelmilla voisi paitsi estää pääsyn saastan ääreen myös torjua ryönän alkulähteilleen.
Eläköön suomalainen säihkyvä äly! Ehkä tosiaan on viisaampaa laittaa Geir euroviisuihin esittämään mahdollisimman mitäänsanomaton veisu jottei kukaan enää seuraavana päivänä muistaisi mikä biisi jäi tänä vuonna viimeiseksi?
Comments:
Post a Comment
