Thursday, February 24, 2005
Kertakäyttöyhteiskunta
Nykyään työpaikoilla näyttää olevan tärkeää pitää töissä ihmisiä jotka ajattelevat vähän ja tekevät paljon. Sehän selittää minunkin mukana olemiseni;) Toisinaan voisi olla hyvä ajatella ammattitaidon ja työkokemuksen merkitystä erilaisten tilanteiden hoidossa. Aloittaessani uusissa tehtävissä teen usein turhaa työtä enkä osaa keskittyä olennaiseen. Ajan kuluessa opin väistämättä jättämään epäolennaisen sivuun ja keskittymään tärkeisiin asioihin. Jos ja kun tehtävät muuttuvat milloin mistäkin syystä kestää aikansa ennenkuin uusi vastuuhenkilö oppii niksit sekä myönteisellä tavalla rutinoituu työhönsä. Tämä vaan on kvartaalitaloudessa kadonnut aikoja sitten yritysjohtajien tietoisuudesta. Ammattitaito on vaihdettu jees-miehiin ja kyllä naisiin. Mikäs siinä. Hyvähän on puhaltaa yhteen hiileen ja olla samaa mieltä rajattoman konsensuksen vallitessa.
Ongelmia tulee kun asioista pitäisi päättää tai jotain pitäisi muuttaa. On vaikea keskustella jos kaikki ovat yksimielisiä eivätkä edes halua nähdä valitun ratkaisun huonoja puolia tai riskejä. Voihan tehty päätös olla käytännössä ainoa oikea, paras mahdollinen tai vähiten huono mutta todellisuuden ymmärtäminen on vaikeaa jos ei asiasta synny keskustelua. Tilanne johtaa lyhytnäköiseen kvartaalijohtamiseen. Juuri nyt valitsemamme ratkaisu toimii vaikkei siitä olekaan iloa pitkällä tähtäimellä. Mielenkiintoinen tilanne. Maalaisjärki on heitetty ulos ja tilalle on otettu lyhyen tähtäimen voiton maksimointitavoite.
Kysymys voi kuulua esimerkiksi: kannattaako siivouksesta maksaa yritykselle A 3000 euroa kuussa jos yritys B lupaa samat palvelut 2000 eurolla kuussa? Lyhyellä tähtäimellä halvin tarjous on paras. Pitkällä tähtäimellä siivousfirma B:n puutteellinen työ aiheuttaa lisätöiden ja korjauksien tarvetta sekä jättää paikat toimija A:n tasoa huonompaan jamaan. Työympäristö heikkenee, vierailijoiden arvostus vähenee ja epäsiisteys saattaa lisätä flunssia tai laskea työkykyä sekä -motivaatiota.
Silti parin vuoden tähtäimellä säästetään 24 000 euroa. Samalla unohdetaan että rahalla saadaan vähemmän asioita kuntoon ja tulokset ovat väistämättä huonompia. Lisäksi perushuollon puutteet aiheuttavat usein kalliidenkin lisätöiden tarpeen. Viidessä vuodessa lattian vahauksen pois jättäminen saattaa aiheuttaa 25 000 euron lattiaremontin, 6 000 euron lisätyöt jollain osa-alueella sekä 15 000 eurolla sairauspoissaoloja. Nämä kulut eivät kuitenkaan suoraan näy huonommin tehdyn työn seurannaisvaikutuksina joten ammattitaidottomat johtajat saavat omistajilta kiitosta kulujen näennäisestä laskemisesta.
Sama voi tapahtua jos laminaattiliikkeessä vaihdetaan 15,- euroa per neliö maksava laminaatti 9 euroa neliöltä maksavaan tuotteeseen. Vaikka edullisemmasta tavarasta saisi paremman katteen osa tuloista saattaa kulua lisääntyneiden reklamaatioiden hoitoon. Kvartaalijohtamista parhaimmillaan on laskea vain tuottoeurot unohtaen samalla kulut jonnekin mustaan aukkoon.
Miksi ihmetellään yritysten huonoa kannattavuutta vaikka nämä toimivat näennäisesti huomattavasti aiempaa tehokkaammin?
Kyseessä tuskin on mikään ihme!
Ongelmia tulee kun asioista pitäisi päättää tai jotain pitäisi muuttaa. On vaikea keskustella jos kaikki ovat yksimielisiä eivätkä edes halua nähdä valitun ratkaisun huonoja puolia tai riskejä. Voihan tehty päätös olla käytännössä ainoa oikea, paras mahdollinen tai vähiten huono mutta todellisuuden ymmärtäminen on vaikeaa jos ei asiasta synny keskustelua. Tilanne johtaa lyhytnäköiseen kvartaalijohtamiseen. Juuri nyt valitsemamme ratkaisu toimii vaikkei siitä olekaan iloa pitkällä tähtäimellä. Mielenkiintoinen tilanne. Maalaisjärki on heitetty ulos ja tilalle on otettu lyhyen tähtäimen voiton maksimointitavoite.
Kysymys voi kuulua esimerkiksi: kannattaako siivouksesta maksaa yritykselle A 3000 euroa kuussa jos yritys B lupaa samat palvelut 2000 eurolla kuussa? Lyhyellä tähtäimellä halvin tarjous on paras. Pitkällä tähtäimellä siivousfirma B:n puutteellinen työ aiheuttaa lisätöiden ja korjauksien tarvetta sekä jättää paikat toimija A:n tasoa huonompaan jamaan. Työympäristö heikkenee, vierailijoiden arvostus vähenee ja epäsiisteys saattaa lisätä flunssia tai laskea työkykyä sekä -motivaatiota.
Silti parin vuoden tähtäimellä säästetään 24 000 euroa. Samalla unohdetaan että rahalla saadaan vähemmän asioita kuntoon ja tulokset ovat väistämättä huonompia. Lisäksi perushuollon puutteet aiheuttavat usein kalliidenkin lisätöiden tarpeen. Viidessä vuodessa lattian vahauksen pois jättäminen saattaa aiheuttaa 25 000 euron lattiaremontin, 6 000 euron lisätyöt jollain osa-alueella sekä 15 000 eurolla sairauspoissaoloja. Nämä kulut eivät kuitenkaan suoraan näy huonommin tehdyn työn seurannaisvaikutuksina joten ammattitaidottomat johtajat saavat omistajilta kiitosta kulujen näennäisestä laskemisesta.
Sama voi tapahtua jos laminaattiliikkeessä vaihdetaan 15,- euroa per neliö maksava laminaatti 9 euroa neliöltä maksavaan tuotteeseen. Vaikka edullisemmasta tavarasta saisi paremman katteen osa tuloista saattaa kulua lisääntyneiden reklamaatioiden hoitoon. Kvartaalijohtamista parhaimmillaan on laskea vain tuottoeurot unohtaen samalla kulut jonnekin mustaan aukkoon.
Miksi ihmetellään yritysten huonoa kannattavuutta vaikka nämä toimivat näennäisesti huomattavasti aiempaa tehokkaammin?
Kyseessä tuskin on mikään ihme!
Comments:
Post a Comment
