Tuesday, January 25, 2005
Pidän talvesta
Pidän talvesta. Lumi valaisee pimeän vuodenajan ja maalaa maiseman puhtaaksi. Tunnelma paranee ympärilleen katsomalla. Lumi voi sulaa hetkessä ja kauneus kadota nopeasti, silti voin nauttia talvimaisemasta täysin rinnoin. Hiihtäminen on jäänyt, sauvakävelyäkin on harrastettu vain hiukkasen. Luonto rauhoittaa kaupungissakin jos vain astuu ovesta ulos. Liikenteen melu jää taustahälyksi ja ihmisvirta muuttuu ulkoilualueella käveleviksi pariskunniksi. Suomalainen luonto kukkeimmillaan. Talven kauneus on karua mutta ainutlaatuista. Vesisadetalvien myötä vasta todella oppii arvostamaan oikeita pakkastalvia jolloin lumivaippa peittää kuukausia routaisen maan.
Oikean talven aikana on mukava odotella lumen sulamista, keväthankia, kevätaurinkoa ja talitiaisten laulua. Hiirenkorvia ja leskenlehtiä. Lämmintä keväistä tuulenhenkäystä jonka mukana muuttolinnut tulevat seuraksemme pesimään ja asumaan tänne pohjolaan. Haluan neljä (4) vuodenaikaa. Haluan oikean talven ja oikean kesän. Juhannusviikon sateet voisi tänä vuonna perua ja laittaa tilalle vaikka pilvipoutaisia kesäpäiviä jolloin on mukava illalla töiden jälkeen käydä lenkillä kuuntelemassa lintujen laulua ja katsomassa viljan nousua oraalle. Luonto herää ja rehevöityy täyteen loistoonsa muuttuakseen loppukesästä taas tummemmaksi. Värit syvenevät ja ruska ilahduttaa mieltä. Lapin ruska on parhaimmillaan karunkaunis kuin talvi. Vielä on lämmintä, lunta ei sada, luonto on laskeutunut pitkäkseen odottamaan peitettä. Valkeaa suojaavaa vaippaa jonka syystuulet puhaltelevat tunturien rinteille ja erämaan lakeuksille.
Syksyn värit lentävät tuulen mukana peittyäkseen talven tuiskujen alle. Jänikset ja riekot pukeutuvat lumipukuun etteivät joutuisi paisteiksi petojen ja ihmisten (eikös se olekaan sama asia?) pöytään. Pakkanen ja tuuli jäähdyttävät metsän. Tunturin laelta näkyy toisia tuntureita joiden huipulle on matkaa kymmeniä kilometrejä. Viereinenkin vaara saattaa olla viidentoista kilometrin kävelytien takana. Tunturikoivut ovat tummia rankoja joista lehdet ovat jo aikaa sitten karisseet. Maan monet värit ovat lumipeitteen alla. Kaamoksessa lumi on arvokas luonnonvara. Kuukausien myötä kevätaurinko saa hanget kantamaan ja kierto jatkuu. Luonnon ikuinen kiertokulku.
Oikean talven aikana on mukava odotella lumen sulamista, keväthankia, kevätaurinkoa ja talitiaisten laulua. Hiirenkorvia ja leskenlehtiä. Lämmintä keväistä tuulenhenkäystä jonka mukana muuttolinnut tulevat seuraksemme pesimään ja asumaan tänne pohjolaan. Haluan neljä (4) vuodenaikaa. Haluan oikean talven ja oikean kesän. Juhannusviikon sateet voisi tänä vuonna perua ja laittaa tilalle vaikka pilvipoutaisia kesäpäiviä jolloin on mukava illalla töiden jälkeen käydä lenkillä kuuntelemassa lintujen laulua ja katsomassa viljan nousua oraalle. Luonto herää ja rehevöityy täyteen loistoonsa muuttuakseen loppukesästä taas tummemmaksi. Värit syvenevät ja ruska ilahduttaa mieltä. Lapin ruska on parhaimmillaan karunkaunis kuin talvi. Vielä on lämmintä, lunta ei sada, luonto on laskeutunut pitkäkseen odottamaan peitettä. Valkeaa suojaavaa vaippaa jonka syystuulet puhaltelevat tunturien rinteille ja erämaan lakeuksille.
Syksyn värit lentävät tuulen mukana peittyäkseen talven tuiskujen alle. Jänikset ja riekot pukeutuvat lumipukuun etteivät joutuisi paisteiksi petojen ja ihmisten (eikös se olekaan sama asia?) pöytään. Pakkanen ja tuuli jäähdyttävät metsän. Tunturin laelta näkyy toisia tuntureita joiden huipulle on matkaa kymmeniä kilometrejä. Viereinenkin vaara saattaa olla viidentoista kilometrin kävelytien takana. Tunturikoivut ovat tummia rankoja joista lehdet ovat jo aikaa sitten karisseet. Maan monet värit ovat lumipeitteen alla. Kaamoksessa lumi on arvokas luonnonvara. Kuukausien myötä kevätaurinko saa hanget kantamaan ja kierto jatkuu. Luonnon ikuinen kiertokulku.
Comments:
Post a Comment
