vatsarintaliike

Mitä on rakkaus? Onko se kiihkeitä suudelmia, pitkiä katseita ja helliä halauksia? Onko se yhteisiä öitä, lemmenlomia ja romanttisia illallisia. Kiihkeää seksiä ja erotiikkaa, lempeää läheisyyttä tunnelmavalaistuksessa miellyttävää musiikkia kuunnellen. Tottahan rakkaus on näitä kaikkia. En vaan ole vielä puolessavälissäkään.

Rakkaus on myös siivousta, lääkkeiden hakua, puhelimeen vastausta, roskien vientiä, kissan hoitoa ja lasin täyttämistä. Kultaansa ei saa unohtaa. Itsestäänselvä ihminen haihtuu haaveena ilmaan ja harvoin palaa. Rakkaus on kompromissi. Minä haluan sitä, sinä haluat tuota, mutta me haluammekin tätä. Ja muista vessan kannen oikea asento jos haluat olla keisarin ystävä.

Vaara on ilmeinen jos toisen osapuolen uhraus koetaan itsestäänselväksi. Kumppaniaan pitää kunnioittaa vaikka hän onkin eri mieltä kuin minä. Ei meidän tarvitse äänestää samaa puoluetta tai ihmistä, mutta meidän täytyy elää yhdessä täyttä elämää. Jos sinä haluat brändiä ja minä suomuurainlikööriä vai lakaksiko ne sitä sanovat; asiaa ei voi muuttaa. Sitäpaitsi kyllä munalikööri vetää usein pisteet kotiin. Se vasta on mukavan tukevaa tavaraa. Ties vaikka potenssikin paranisi jos munia on todella käytetty riittävässä määrin. Ei sen ainakaan pitäisi pahentaa suhdetta. Vai oisko pieni loma kaiken kruunaavasta lippusalosta sittenkin parempi. Eiväthän mammat tiettävästi olleet läheskään yhtä innoissaan Viagrasta kuin papat...

Tätä on opiskeltu. Pitkän kaavan mukaan ja kantapään kautta. Tätä opiskellaan edelleen. Yritä ja erehdy on tuttu tapa oppia. Aika varmakin.

Eikä rakkaus kaadu muutamaan liikakiloon tai nimipäivän unohtamiseen. Kunhan se ei tule tavaksi. Tai kunhan niitä kiloja ei ole kymmeniä. Tai kunhan saan uudet silmälasit että näen mistä puhun. Tai kunhan ymmärrän itsekin mistä on kyse.

Elävässä elämässä tulee ongelmia viimeistään silloin kun liikkuvia osia on enemmän kuin rautakangessa.