Sunday, January 02, 2005
Alkuvuoden koettelemuksia
-
Mahan näkemys
Maha sekaisin. Mikä ruoka nyt ei muka sovi. Joulukin meni syödessä, mikä uudessa vuodessa on ettei suju. Liekö turnauskestävyys heikentynyt entisestä. Ruuan laadusta ei ainakaan voi valittaa. Pippuripihvi pippurikastikkeella joka oli viedä kielen mennessään. Jokin muu meni pieleen, vaan en ole varma mikä tällä kertaa.
Täytyy vähän seurata syömisiään. Toisaalta parasta joulun päälle voisi olla pieni dieetti. Vichyä ja jotain terveellistä. Varmaan jotain panon, siis painonvartijoiden suosittelemaa...Kilo tai pari näyttää ilmaantuneen jostain ja siitä ois mukava päästä eroon. Pituuskasvu loppui jo vuosia sitten mutta leveyskasvulle ei taida olla takarajaa.
Joku voi puhua jotain painoindekseistä mutta kyllä omin silmin näkee mikä on OK ja mikä ei. Jos "six-pack" katoaa ja profiili peilissä näyttää liian päärynäiseltä ei ole kuin yksi vaihtoehto. Lisää liikuntaa ja vähemmän namia. Nythän voisi kieltäytyä namista ja laittaa säästyneet rahat tsunamin uhreille.
Yhteinen suru
Koko Suomi näyttää itseasiassa piehtaroivan hyökyaallon uhrina. Rauhanajan katastrofeista tuo taitaakin olla pahimpia, ilmeisesti pahin. Muistuu vaan lama-aika mieleen. Päivästä ja viikosta toiseen TV:ssä paasattiin kuinka kukaan ei osta mitään eikä raha tule kiertoon kun ihmiset ovat laman uhreja. Syntyi itseään vahvistava kehitys jonka tuloksena nekin joita lama ei koskettanut lopettivat kuluttamasta rahojaan jolloin tilanne paheni kuin taikaiskusta. Tiedotusvälineiden taikaiskusta. Eihän eläkeläinen voi saada potkuja eläkkeeltä tai valtion virkamiehen työnantaja tuskin menee konkurssiin.
Nyt tuntuu vähän samalta. Monesta tuutista työnnetään tilaisuuden tullen tietoa kuinka kauheaa meillä suomalaisilla nyt on kun noin 200 ihmistä on kuollut tapaturmaisesti. Onhan se surullista ja vakavaa, mutta miksi tuota pahaa oloa suorastaan manataan esiin. Nekin suomalaiset jotka eivät edes tiedä missä päin maailmaa on Phuket tai Khao Lak ovat saaneet tehtävän surra ventovieraita ihmisiä.
Evakotkin sanoivat aikanaan: "ilo pintaa vaik syvän märkänis". Miksei nytkin tilannetta voisi keventää. Ihmiset saavat katsoa viihdeohjelmia, lukea kevyttä viihdekirjallisuutta tai tehdä mitä vaan joka pitää ajatukset poissa onnettomuudesta. Välttämättä surun murtamat ihmiset eivät kaipaa keskustelua ja asian pöllyttämistä vaan haluavat surra vähän aikaa rauhassa. Mennä luonnon keskelle, huutaa perkeleitä ilmaan ja olla kahden luojansa kanssa.
Luonto on suomalaisen pyhättö, metsä on kirkko ja puut ystäviä jotka kätkevät surevan ihmisen toisten katseilta. Kaikki eivät välttämättä halua surra TV-kameroiden edessä vaikka haastattelija kysyisi mitä. Pian voisi olla aika hakea Jasmin, Tahiti ja Nykäsen Matti kameroiden eteen. Muitakin auliita julkkiksia saattaa ilmaantua mutta jostainhan on alettava.
Näyttää pahasti siltä, että Sirkesalo esiintyy jatkossa Tuonelassa tai missä nyt kuolleet ovatkaan. Mielestäni kunnon muistokonsertti olisi paikallaan jotta miehen ihailijat saisivat tilaisuuden lausua jäähyväisensä kertosäkeillään tai läsnäolollaan. Jäähyväiset jotka tulivat yllättäen. Jäähyväiset joita kukaan ei halunnut vaikka kaikki oli ohi puolessa tunnissa jo päiviä sitten. Viime vuonna.
Tänä vuonna
Eteenpäin elävät. Meidän vuoromme tulee vaikkemme tiedä milloin. Meillä on aikaa odottaa vaikkei kenties halua. Meillä on vielä aikaa, eletään se.
Mahan näkemys
Maha sekaisin. Mikä ruoka nyt ei muka sovi. Joulukin meni syödessä, mikä uudessa vuodessa on ettei suju. Liekö turnauskestävyys heikentynyt entisestä. Ruuan laadusta ei ainakaan voi valittaa. Pippuripihvi pippurikastikkeella joka oli viedä kielen mennessään. Jokin muu meni pieleen, vaan en ole varma mikä tällä kertaa.
Täytyy vähän seurata syömisiään. Toisaalta parasta joulun päälle voisi olla pieni dieetti. Vichyä ja jotain terveellistä. Varmaan jotain panon, siis painonvartijoiden suosittelemaa...Kilo tai pari näyttää ilmaantuneen jostain ja siitä ois mukava päästä eroon. Pituuskasvu loppui jo vuosia sitten mutta leveyskasvulle ei taida olla takarajaa.
Joku voi puhua jotain painoindekseistä mutta kyllä omin silmin näkee mikä on OK ja mikä ei. Jos "six-pack" katoaa ja profiili peilissä näyttää liian päärynäiseltä ei ole kuin yksi vaihtoehto. Lisää liikuntaa ja vähemmän namia. Nythän voisi kieltäytyä namista ja laittaa säästyneet rahat tsunamin uhreille.
Yhteinen suru
Koko Suomi näyttää itseasiassa piehtaroivan hyökyaallon uhrina. Rauhanajan katastrofeista tuo taitaakin olla pahimpia, ilmeisesti pahin. Muistuu vaan lama-aika mieleen. Päivästä ja viikosta toiseen TV:ssä paasattiin kuinka kukaan ei osta mitään eikä raha tule kiertoon kun ihmiset ovat laman uhreja. Syntyi itseään vahvistava kehitys jonka tuloksena nekin joita lama ei koskettanut lopettivat kuluttamasta rahojaan jolloin tilanne paheni kuin taikaiskusta. Tiedotusvälineiden taikaiskusta. Eihän eläkeläinen voi saada potkuja eläkkeeltä tai valtion virkamiehen työnantaja tuskin menee konkurssiin.
Nyt tuntuu vähän samalta. Monesta tuutista työnnetään tilaisuuden tullen tietoa kuinka kauheaa meillä suomalaisilla nyt on kun noin 200 ihmistä on kuollut tapaturmaisesti. Onhan se surullista ja vakavaa, mutta miksi tuota pahaa oloa suorastaan manataan esiin. Nekin suomalaiset jotka eivät edes tiedä missä päin maailmaa on Phuket tai Khao Lak ovat saaneet tehtävän surra ventovieraita ihmisiä.
Evakotkin sanoivat aikanaan: "ilo pintaa vaik syvän märkänis". Miksei nytkin tilannetta voisi keventää. Ihmiset saavat katsoa viihdeohjelmia, lukea kevyttä viihdekirjallisuutta tai tehdä mitä vaan joka pitää ajatukset poissa onnettomuudesta. Välttämättä surun murtamat ihmiset eivät kaipaa keskustelua ja asian pöllyttämistä vaan haluavat surra vähän aikaa rauhassa. Mennä luonnon keskelle, huutaa perkeleitä ilmaan ja olla kahden luojansa kanssa.
Luonto on suomalaisen pyhättö, metsä on kirkko ja puut ystäviä jotka kätkevät surevan ihmisen toisten katseilta. Kaikki eivät välttämättä halua surra TV-kameroiden edessä vaikka haastattelija kysyisi mitä. Pian voisi olla aika hakea Jasmin, Tahiti ja Nykäsen Matti kameroiden eteen. Muitakin auliita julkkiksia saattaa ilmaantua mutta jostainhan on alettava.
Näyttää pahasti siltä, että Sirkesalo esiintyy jatkossa Tuonelassa tai missä nyt kuolleet ovatkaan. Mielestäni kunnon muistokonsertti olisi paikallaan jotta miehen ihailijat saisivat tilaisuuden lausua jäähyväisensä kertosäkeillään tai läsnäolollaan. Jäähyväiset jotka tulivat yllättäen. Jäähyväiset joita kukaan ei halunnut vaikka kaikki oli ohi puolessa tunnissa jo päiviä sitten. Viime vuonna.
Tänä vuonna
Eteenpäin elävät. Meidän vuoromme tulee vaikkemme tiedä milloin. Meillä on aikaa odottaa vaikkei kenties halua. Meillä on vielä aikaa, eletään se.
Comments:
Ahaa, joku muukin dieettaa tai ainakin suunnittelee.. :) Sitä taitaa olla liikkeellä. Itse ostin apteekista Nutrifastia, sitä en ainakaan osaa suositella kenellekään. Toivotan onnea ja menestystä uudelle vuodelle.. myös dieetille, jos sellainen tulee. :)
# posted by 
: January 3, 2005 at 12:04 AM
: January 3, 2005 at 12:04 AM
Dieetti tarkoittaa ensi alkuun lähinnä sitä että namit ja isot annokset pois. Sitten jos tuo ei auta, pitää harkita tehokkaampia kikkoja.
Post a Comment
