vatsarintaliike

Syksyinen sade varisee
mattamustaan asfalttiin
jalankulkija ilman heijastinta ei näy
auton pyyhkijät tekevät turhaa työtä
kuin lumiaura tuiskussa

Valo imeytyy asfalttiin
hiekka elämän tiimalasista
valuu käsille
karheille käsille

työ kutsuu tekijää
aika juoksee karkuun
ja katoaa kulman taa

haluan voittaa mutten löydä kilpailupaikkaa
haluan kotiin mutten tunne tietä
rakastan mutten muista kysyä
mitä rakkaani haluaa

Tilaisuus kysyi
haluatko työn orjaksi sorron yöhön
ja sydän sanoi
koko elämäni odottaneen henkeään pidätellen
tätä yhtä ainutta
ohikiitävää hetkeä

Tule hanslankarin apulaiseksi
margariinitehtaalle
Pääset pois
kilometritehtaalta

Kymmenen kilometriä päivässä
kengät puhki kuluneet
ovat uraltaan eksyneet
miksei hulinassa sais eksyä
Elämä on muuten turhan kesyä
Vaikkei haluaisikaan kysyä
Viisaammiltaan neuvoa
Kannattaako mennä syyhymättä saunaan
jos löylyvesi on loppu
ja saunakaljat juotu

Pääasia on eteneminen
vaikka ympärikääntyminen
ja jälleen eteneminen
miksi maata tulessa kun siellä voi
kävelläkin

Turha katua mennyttä
hyödytöntä pelätä tulevaa

Elämä on nyt
Eilinen on kuollut
ja huominen ei ole vielä tullut

Erottakoon yö pojasta miehen
ja päivä yöt toisistaan
Olen valmis
kuin lukkari sotaan