Sunday, September 05, 2004
Palkkamatematiikkaa
Jos suomalainen tienaa euron, ruotsalainen tienaa vähintään 1,20 €. Ruotsalaiset taas toivovat saavansa Trollhättanin Saab-tehtaalle lisää töitä koska saksalaiset tienaavat 35% ruotsalaisia enemmän. Siispä tuo ruotsalaisten 1,20 € muuttuu Saksassa 1,62 €:ksi eli jos vertaamme suomalaisten palkkaa saksalaisten palkkaan saamme kertoimeksi 1,62. Suomalaiset työelämän vaikuttajat haluaisivat laskea suomalaisten palkkoja! Miksi? Ilmeisesti suomalaisten palkkoja ei voi verrata Ruotsin tai Saksan palkkatasoon vaan entisen Neuvostoliiton alueen ansioihin jotka ovat suomalaisia palkkoja pienemmät.
Todellinen laatu
Miksi sitten saksalaisten kannattaa maksaa suurempia palkkoja? Koska siellä työn tuottavuus on ainakin Ruotsia parempi. Lieneekö lyhyemmällä työajalla osuutta asiaan? Saksassahan duunarit tekevät vähemmän työtunteja kuin monessa muussa maassa. Aikoinaan Henry Ford siirtyi tehtaillaan 8:n tunnin työpäivään ja korotti samalla palkkoja saaden kilpailevat teollisuuspohatat kimppuunsa koska Fordin kilpailijat olisivat halunneet pitää palkat alhaalla ja työpäivät pitkinä. Ford kuitenkin menestyi uudella työntekijäystävällisellä linjallaan saavuttaen paremman laadun pienempien tuotantokulujen lisäksi.
Työteho Neuvostoliiton tasolle
Suomessa kuitenkin halutaan laskea palkkoja ja pidentää työaikaa. Tekeväthän virolaiset ja muut entisen Neuvostoliiton alueen työläiset pienemmällä palkalla pidempiä työviikkoja kuin suomalaiset. Miksi työnantajat pitävät Suomea entisenä neuvostovaltiona? Sehän loukkaa sotaveteraanejakin. Ikäänkuin sota-aikaiset torjuntavoitot haluttaisiin unohtaa ja taata suomalaisille venäläisten suurvallan asukkaiden elintaso. MIksi? Kuka saa kiksejä tehdessään työntekijöistä numeroita ja kulueriä? Joissain yrityksissä pidetään ammattitaitoista henkilöstöä voimavarana jonka avulla kilpailijat voitetaan. Ilmeisesti uusi suuntaus pyrkii muuttamaan ihmiset roboteiksi joiden tärkein ominaisuus on toimia suursijoittajien hyväksi.
Looginen ajattelu on vierasta
Palkatessaan työvoimaa yritykset haluavat pitkäaikaista sitoutumista yrityksen palvelukseen. Tehdessään suuria päätöksiä samat yrittäjät tai palkkajohtajat noudattavat lyhytjännitteisten suursijoittajien tahtoa. Yritykset haluavat oikeuden heittää vuosi sitten palkkaamansa pitkäaikaiseen yhteistyöhön sitoutuneet tekijänsä puolen vuoden heikomman jakson jälkeen kilometritehtaalle. Lyhytaikaiset suhdannevaihtelut näyttävät olevan tuntematon käsite: voittoa on tuotettava jokaisella kvartaalilla jolta tuloksia julkaistaan ja mieluusti aina hiukan enemmän kuin ennen...
Reklamaation hinta
Myydessään tuotteita ja palveluita yritykset tarjoavat laatua: "meidän nimeemme voitte luottaa". Kun asiat menevät pieleen reklamaatiot hoidetaan hyvin ja lujitetaan asiakassuhdetta. Ja taas menee hyvin. Osaako kukaan laskea mikä on kerralla hyvin hoidetun työn hinta verrattuna moneen kertaan tehtyyn? Vaikuttaako henkilökunnan vireys ja motivaatio työn laatuun? Kannattaako paremmasta työstä maksaa enemmän?
Todellinen laatu
Miksi sitten saksalaisten kannattaa maksaa suurempia palkkoja? Koska siellä työn tuottavuus on ainakin Ruotsia parempi. Lieneekö lyhyemmällä työajalla osuutta asiaan? Saksassahan duunarit tekevät vähemmän työtunteja kuin monessa muussa maassa. Aikoinaan Henry Ford siirtyi tehtaillaan 8:n tunnin työpäivään ja korotti samalla palkkoja saaden kilpailevat teollisuuspohatat kimppuunsa koska Fordin kilpailijat olisivat halunneet pitää palkat alhaalla ja työpäivät pitkinä. Ford kuitenkin menestyi uudella työntekijäystävällisellä linjallaan saavuttaen paremman laadun pienempien tuotantokulujen lisäksi.
Työteho Neuvostoliiton tasolle
Suomessa kuitenkin halutaan laskea palkkoja ja pidentää työaikaa. Tekeväthän virolaiset ja muut entisen Neuvostoliiton alueen työläiset pienemmällä palkalla pidempiä työviikkoja kuin suomalaiset. Miksi työnantajat pitävät Suomea entisenä neuvostovaltiona? Sehän loukkaa sotaveteraanejakin. Ikäänkuin sota-aikaiset torjuntavoitot haluttaisiin unohtaa ja taata suomalaisille venäläisten suurvallan asukkaiden elintaso. MIksi? Kuka saa kiksejä tehdessään työntekijöistä numeroita ja kulueriä? Joissain yrityksissä pidetään ammattitaitoista henkilöstöä voimavarana jonka avulla kilpailijat voitetaan. Ilmeisesti uusi suuntaus pyrkii muuttamaan ihmiset roboteiksi joiden tärkein ominaisuus on toimia suursijoittajien hyväksi.
Looginen ajattelu on vierasta
Palkatessaan työvoimaa yritykset haluavat pitkäaikaista sitoutumista yrityksen palvelukseen. Tehdessään suuria päätöksiä samat yrittäjät tai palkkajohtajat noudattavat lyhytjännitteisten suursijoittajien tahtoa. Yritykset haluavat oikeuden heittää vuosi sitten palkkaamansa pitkäaikaiseen yhteistyöhön sitoutuneet tekijänsä puolen vuoden heikomman jakson jälkeen kilometritehtaalle. Lyhytaikaiset suhdannevaihtelut näyttävät olevan tuntematon käsite: voittoa on tuotettava jokaisella kvartaalilla jolta tuloksia julkaistaan ja mieluusti aina hiukan enemmän kuin ennen...
Reklamaation hinta
Myydessään tuotteita ja palveluita yritykset tarjoavat laatua: "meidän nimeemme voitte luottaa". Kun asiat menevät pieleen reklamaatiot hoidetaan hyvin ja lujitetaan asiakassuhdetta. Ja taas menee hyvin. Osaako kukaan laskea mikä on kerralla hyvin hoidetun työn hinta verrattuna moneen kertaan tehtyyn? Vaikuttaako henkilökunnan vireys ja motivaatio työn laatuun? Kannattaako paremmasta työstä maksaa enemmän?
Comments:
Post a Comment
