Wednesday, May 19, 2004
Lapinlomahaaveita
Lapin esitteet tulivat. Kesäesitteet. Kaukana on Lappi. Kaukana on vielä Lapin reissukin. Esitteitä on silti mukava selailla ja miettiä mitä kaikkea pohjoisessa tekisi. Oikeastaan se on ihan sama. Tärkeintä on päästä luonnon rauhaan ja erämaahan täältä etelän hälyisestä kiireestä. Keskellä korpea ei pahemin korpea. Enintään joka kertainen kameran korjaus. Ensin 120 euroa ja sitten 150 euroa, mitähän tällä kertaa? 180 egee? Taidan tällä kertaa ottaa kaksi runkoa varuilta mukaan jos jotain kävisi saisi silti kuvattua eikä tarvisi tinkiä kuvasadosta vaikka kuvettaan pitäisikin kaivella.
Kaksin tunturin huipulla luonnonrauhassa on mukava tuntea olevansa kaukana kaikesta. Lähin ihmisasutus kymmenien kilometrien päässä tuulen tuivertaessa rinteillä. Kaukana siintää järvi ja toisia tuntureita. Kaukanakos nuo, parikymmentä kilometriä eli tuntien taipaleen takana. Josko tästä sittenkin autolle päin. Pieni evästauko alarinteellä kuusien kätköissä tai honkien suojassa. Riippuu siitä kuinka pohjoiseen on kulkenut.
Etelästä katsoen Kuusamokin on kauhean pohjoisessa. Silti reilut kolmesataa kilometriä Saariselkää etelämpänä Kilpisjärvestä ja Utsjoesta puhumattakaan. Kemijoki Oy:n omistava asenne Lappiin selkenee. Kaukana eteläisestä pääkaupungista ja elämänmenosta raharosvot saavat tehdä mitä mielivät. Kukapa kunnanisä haluaisi purra kättä joka ruokkii?
Lapissa kulkiessaan näkee eroosion vaikutuksia rakkakivikoissa ja vaelluspoluilla. Kivikot ovat vanhaa sään murtamaa kalliota ja polut taas kulkijoiden kuluttamia uomia pohjoisen herkässä luonnossa joka ei hetkessä kasvata varvikkoa takaisin menettämilleen alueille varsinkaan jos sitä aluetta tallataan yhä uudelleen.
Tunnustan juosseeni porojen perässä aikomuksena kiertää puolen tusinaa elukkaa ja kuvata niitä uudesta suunnasta ajattelematta sen enempiä eroosiota tai porojen verenpainetta. Vaan eivätpä ne elukat odotelleet aikomuksiani. Jouduin haaveilemaan kotona lepäävästä zoomista porojen vaihtaessa vilkkaasti maisemaa.
Vitut "saamisesta" !
Keltainen lehdistö väitti jo aikoja sitten kotitöitä tekevien miesten "saavan" useammin kuin puolisoaan nyrkin ja hellan väliin mahduttavien lajitoveriensa. Rohkenen epäillä väitettä. Jos parisuhteen toinen osapuoli on alistettu se toinen yleensä päättää mitä tehdään. Varsin arvotonta ja inhottavaa "saamista" mutta muistuttaa hämäävästi aitoa asiaa.
Sen sijaan laatuaika yhdessä, laaturakastelu ja miellyttävä yhdessäolo taatusti vaativat yhteisiä ponnisteluja. Ei riitä että täyttää toisen toiveet kysymällä mitä tuo toinen toivoo. Jos joutuu kysymään on jo hävinnyt. On pyrittävä edelle. Täyttämään toiveet ennen niiden esittämistä.
Muistan joskus iltamyöhällä töistä kotiin tullesssani suunnistaneeni kohti iltapalaa mehukkaiden namiaromien täyttäessä eteisen. Silloin toiveeni on jo täytetty ennenkuin olen mitään toivonutkaan. Tai tulla kotiin ja päästä heti lämpimään saunaan työviikon päälle.
Toisinaan olen onnistunut itsekin yllättämään kultani. Täyttämään jääkaapin kylmällä oluella ja imuroimaan huushollin ikäänkuin odottamatta. Enkä silti ole "saanut". Enkä valita. Enkä välitä. Tai välitän muttei seksi ole kauppatavaraa. Seksi on harvinaisen laadukasta yhteistä aikaa. Emme ole toistemme palkinto vaan toivottavasti toistemme ilonaihe. Voimavara joka saa yhä uudelleen ponnistelemaan toisen hyväksi koska tuo toinen on tärkeä. Elintärkeä. Osa elämääni.
Ei mauste tai lisuke vaan sitä armotonta arkea jonka lämpimässä paisteessa intohimo muhii räjähtääkseen ilmoille tai silmille. Miten milloinkin.
Mieluummin petiin kuin pihalle. Mieluummin suukko kuin puukko. Mieluummin hali kuin potku. So What? Elämän pitää maistua eikä olla kuin voimaton kädenpuristus väkijoukossa. Parempi kunnolla kuonoon kuin välinpitämättömästi koomaan.
Lapin esitteet tulivat. Kesäesitteet. Kaukana on Lappi. Kaukana on vielä Lapin reissukin. Esitteitä on silti mukava selailla ja miettiä mitä kaikkea pohjoisessa tekisi. Oikeastaan se on ihan sama. Tärkeintä on päästä luonnon rauhaan ja erämaahan täältä etelän hälyisestä kiireestä. Keskellä korpea ei pahemin korpea. Enintään joka kertainen kameran korjaus. Ensin 120 euroa ja sitten 150 euroa, mitähän tällä kertaa? 180 egee? Taidan tällä kertaa ottaa kaksi runkoa varuilta mukaan jos jotain kävisi saisi silti kuvattua eikä tarvisi tinkiä kuvasadosta vaikka kuvettaan pitäisikin kaivella.
Kaksin tunturin huipulla luonnonrauhassa on mukava tuntea olevansa kaukana kaikesta. Lähin ihmisasutus kymmenien kilometrien päässä tuulen tuivertaessa rinteillä. Kaukana siintää järvi ja toisia tuntureita. Kaukanakos nuo, parikymmentä kilometriä eli tuntien taipaleen takana. Josko tästä sittenkin autolle päin. Pieni evästauko alarinteellä kuusien kätköissä tai honkien suojassa. Riippuu siitä kuinka pohjoiseen on kulkenut.
Etelästä katsoen Kuusamokin on kauhean pohjoisessa. Silti reilut kolmesataa kilometriä Saariselkää etelämpänä Kilpisjärvestä ja Utsjoesta puhumattakaan. Kemijoki Oy:n omistava asenne Lappiin selkenee. Kaukana eteläisestä pääkaupungista ja elämänmenosta raharosvot saavat tehdä mitä mielivät. Kukapa kunnanisä haluaisi purra kättä joka ruokkii?
Lapissa kulkiessaan näkee eroosion vaikutuksia rakkakivikoissa ja vaelluspoluilla. Kivikot ovat vanhaa sään murtamaa kalliota ja polut taas kulkijoiden kuluttamia uomia pohjoisen herkässä luonnossa joka ei hetkessä kasvata varvikkoa takaisin menettämilleen alueille varsinkaan jos sitä aluetta tallataan yhä uudelleen.
Tunnustan juosseeni porojen perässä aikomuksena kiertää puolen tusinaa elukkaa ja kuvata niitä uudesta suunnasta ajattelematta sen enempiä eroosiota tai porojen verenpainetta. Vaan eivätpä ne elukat odotelleet aikomuksiani. Jouduin haaveilemaan kotona lepäävästä zoomista porojen vaihtaessa vilkkaasti maisemaa.
Vitut "saamisesta" !
Keltainen lehdistö väitti jo aikoja sitten kotitöitä tekevien miesten "saavan" useammin kuin puolisoaan nyrkin ja hellan väliin mahduttavien lajitoveriensa. Rohkenen epäillä väitettä. Jos parisuhteen toinen osapuoli on alistettu se toinen yleensä päättää mitä tehdään. Varsin arvotonta ja inhottavaa "saamista" mutta muistuttaa hämäävästi aitoa asiaa.
Sen sijaan laatuaika yhdessä, laaturakastelu ja miellyttävä yhdessäolo taatusti vaativat yhteisiä ponnisteluja. Ei riitä että täyttää toisen toiveet kysymällä mitä tuo toinen toivoo. Jos joutuu kysymään on jo hävinnyt. On pyrittävä edelle. Täyttämään toiveet ennen niiden esittämistä.
Muistan joskus iltamyöhällä töistä kotiin tullesssani suunnistaneeni kohti iltapalaa mehukkaiden namiaromien täyttäessä eteisen. Silloin toiveeni on jo täytetty ennenkuin olen mitään toivonutkaan. Tai tulla kotiin ja päästä heti lämpimään saunaan työviikon päälle.
Toisinaan olen onnistunut itsekin yllättämään kultani. Täyttämään jääkaapin kylmällä oluella ja imuroimaan huushollin ikäänkuin odottamatta. Enkä silti ole "saanut". Enkä valita. Enkä välitä. Tai välitän muttei seksi ole kauppatavaraa. Seksi on harvinaisen laadukasta yhteistä aikaa. Emme ole toistemme palkinto vaan toivottavasti toistemme ilonaihe. Voimavara joka saa yhä uudelleen ponnistelemaan toisen hyväksi koska tuo toinen on tärkeä. Elintärkeä. Osa elämääni.
Ei mauste tai lisuke vaan sitä armotonta arkea jonka lämpimässä paisteessa intohimo muhii räjähtääkseen ilmoille tai silmille. Miten milloinkin.
Mieluummin petiin kuin pihalle. Mieluummin suukko kuin puukko. Mieluummin hali kuin potku. So What? Elämän pitää maistua eikä olla kuin voimaton kädenpuristus väkijoukossa. Parempi kunnolla kuonoon kuin välinpitämättömästi koomaan.
Comments:
Post a Comment
