Tuesday, April 20, 2004
Vonkaamisen aakkosia
Myöhästyin töistä ja miksi muka? Ajoitus vähän petti! Valitettavaa.
Emme rakastelleet tänään ja miksi muka? Neitoani ei kuumottanutkaan "sieltä". Väärin, väärin! Kyllä naisia ja miehiä himottaa usein, suorastaan tämän tästä.
Ajoitusteoria
Voisikohan kyse olla ajoituksesta? Usein sitä erehtyy vonkaamaan kun Nainen on juuri ottanut mukavan asennon katsoakseen päivittäisen roskasarja-annoksensa. Olen huomannut ettei homma ole edennyt kertaakaan ja yrityksen puutteesta ei voi olla kyse.
Heureka!
Olisiko ajoituksella tosiaan väliä? Ettei pelkkä aktiivinen läsnäolo piisaakkaan. Ja kyllä jokaisen miehen täytyy myöntää ettei Naisen suopeuden hetkellä auta vastustella jos aikoo paritella.
Jumalauta! Onko tämä nyt näin yksinkertaista!?! KIS (=keep it simple!).
Ehkei sentään.
Syvällä rintaäänellä ja vuosien kokemuksella suosittelen myös muutamaa koeteltua poppakonstia joista voi olla apua elämän vonkamiehille.
Peseydy! Käsien pesu ei riitä. Pitää käydä joka päivä suihkussa ja pestä myös sukukalleutensa ja hampaansa sekä laittaa dödöä jottei hienhaju valtaa menettämäänsä aluetta samantien takaisin. Dödöä ei tarvitse laittaa vallan saatanasti eikä sen tarvi olla tyyppiä kärpästärpätti. Daamin tyrmäävä deodorantti saattaa tyrmätä myös salakavalat taka-ajatukset ja johtaa uroksen nyrkkipyykille.
Toinen kuuma vihje on: aloita kotipiian urasi nyt kun se on vielä vapaaehtoista. Jos ala ei pahemmin kiinnosta se tuskin motivoi pakollisenakaan mimmin kyllästyttyä eri puolilta kyökkiä ruokaa etsivään koiraaseen joka ihmettelee milloin minkäkin tarvekalun sijaintia. Imuroi, tiskaa, järjestä, älä vaatteita sinne tänne hujan hajan jätä! Vituttaako? Jos haluat intiimiin kontaktiin keskity olennaiseen äläkä vahingossakaan valita.
Puhu kauniisti, joka toinen sana ei saa olla kirosana eikä muutenkaan pidä käyttää tunnettua äijä-loitsua (vittu perkele saatana, pillua on heti kohta saatava!) vaan mieluummin jotain viehättävämpää mantraa kuten : hokkus pokkus pili pomppas pystyyn.
Myönnän. Ei toimi. Kenties kysynkin kainosti kullaltain: kellisitkö kohta kainalossain? (vaikka yritätkin sanoa voisinko tutkia suomaastoja?)
No, no, no, sano enklantilainen ja nej nej nej sano ruåtsalainen. Suomalainen voi sillä välin miettiä miksei se sano mitään. Yleensä kyllä juttua piisaa.
Hiljaisuus onkin yleensä pahaenteistä. Parempi pysytellä itsekin hiljaa. Saattaa olla että vain kärsivälliset niittävät viljaa tai jopa astuvat hiljaa.
Joka tapauksessa on syytä pyrkiä puhumaan normaalilla puheäänellä ja käyttää kauniita sanoja, mielellään sivistyneen puoleisia.
Ei siis: kyllä sun pitäisi seurata kalenteria, kerran päivässä on liian vähän; vaan olen onnen poika kun löysin sinut kuin ihmeen kaupalla rakas elämäni Nainen (antautuvainen).
Suluissa olevaa loppusointua ei saa sanoa ääneen tai koko peli on pelattu. Tottakai jos Nainen on huumorintajuinen ja hyvässä vireessä raskaan työpäivän tai ankaran työviikon jälkeen (onko tämä todennäköistä???) pieni hymy saattaa irrota mutta liika runoilu johtaa todennäköisesti katkeraan epäonnistumiseen.
Katsonpa tässä peiliin: "mitä teen jos ei ala irtoomaan, vajoanko koomaan?".
Ehei, eksyksissä kierrämme aina ympyrää. Aloitamme siitä mihin viimeksi jäimme, jatkamme omia hämmästyttävän nerokkaita kehäpäätelmiämme päästäksemme takaisin tuttuun ja turvalliseen alkupisteeseen josta onkin hyvä jatkaa koetulla reseptillä ja katsoa mihin se riittää.
Tuskin tarvitsee siittää. Hähää! Sitäkin järkeä vähää joutuu ottamaan käteen.
Naimaohjeet ovat kuin kävisi inttiä kirjekurssilla. Jokainen Nainen on erilainen. Se mikä tepsi hyvin yhteen on kauhistus toiselle. Ja sanoppa Sarille että Liisakin piti tästä, voit ihmetellä kuinka vähästä pääset ulkoruokintaan. Joudut taas etsimään kintaan. Perkele!
Lopulta päädymme siihen vaikeimpaan ratkaisuun. On hyväksyttävä Naisen valta määrätä omasta kehostaan vaikka se olisi kuinka houkutteleva ja mieli tekisi. Ei auta. Odota ja opi.
On sanottu: " tunne vihollisesi"; siispä sanon: " tunne rakkaasi!". Jos et vielä tunne, tutustu! Saattaa olla odottamattoman hedelmällistä yhteisen elämän kivikkoisella polulla.
Käsi käteen eikä välttämättä jormaan. Pilkettä silmään ja säpinää sänkyyn.
Ja muista. Tämänpäivän urotyöt ovat huomisen historiaa! Rakkaus ja luottamus on ansaittava joka päivä uudelleen jos haluaa elää elämää: tuntea, kokea ja hengittää raikasta ilmaa.
Ratkaisematon filosofinen kysymys kuuluu: Pitääkö rintakarvat pestä saippualla vai shampoolla?
Myöhästyin töistä ja miksi muka? Ajoitus vähän petti! Valitettavaa.
Emme rakastelleet tänään ja miksi muka? Neitoani ei kuumottanutkaan "sieltä". Väärin, väärin! Kyllä naisia ja miehiä himottaa usein, suorastaan tämän tästä.
Ajoitusteoria
Voisikohan kyse olla ajoituksesta? Usein sitä erehtyy vonkaamaan kun Nainen on juuri ottanut mukavan asennon katsoakseen päivittäisen roskasarja-annoksensa. Olen huomannut ettei homma ole edennyt kertaakaan ja yrityksen puutteesta ei voi olla kyse.
Heureka!
Olisiko ajoituksella tosiaan väliä? Ettei pelkkä aktiivinen läsnäolo piisaakkaan. Ja kyllä jokaisen miehen täytyy myöntää ettei Naisen suopeuden hetkellä auta vastustella jos aikoo paritella.
Jumalauta! Onko tämä nyt näin yksinkertaista!?! KIS (=keep it simple!).
Ehkei sentään.
Syvällä rintaäänellä ja vuosien kokemuksella suosittelen myös muutamaa koeteltua poppakonstia joista voi olla apua elämän vonkamiehille.
Peseydy! Käsien pesu ei riitä. Pitää käydä joka päivä suihkussa ja pestä myös sukukalleutensa ja hampaansa sekä laittaa dödöä jottei hienhaju valtaa menettämäänsä aluetta samantien takaisin. Dödöä ei tarvitse laittaa vallan saatanasti eikä sen tarvi olla tyyppiä kärpästärpätti. Daamin tyrmäävä deodorantti saattaa tyrmätä myös salakavalat taka-ajatukset ja johtaa uroksen nyrkkipyykille.
Toinen kuuma vihje on: aloita kotipiian urasi nyt kun se on vielä vapaaehtoista. Jos ala ei pahemmin kiinnosta se tuskin motivoi pakollisenakaan mimmin kyllästyttyä eri puolilta kyökkiä ruokaa etsivään koiraaseen joka ihmettelee milloin minkäkin tarvekalun sijaintia. Imuroi, tiskaa, järjestä, älä vaatteita sinne tänne hujan hajan jätä! Vituttaako? Jos haluat intiimiin kontaktiin keskity olennaiseen äläkä vahingossakaan valita.
Puhu kauniisti, joka toinen sana ei saa olla kirosana eikä muutenkaan pidä käyttää tunnettua äijä-loitsua (vittu perkele saatana, pillua on heti kohta saatava!) vaan mieluummin jotain viehättävämpää mantraa kuten : hokkus pokkus pili pomppas pystyyn.
Myönnän. Ei toimi. Kenties kysynkin kainosti kullaltain: kellisitkö kohta kainalossain? (vaikka yritätkin sanoa voisinko tutkia suomaastoja?)
No, no, no, sano enklantilainen ja nej nej nej sano ruåtsalainen. Suomalainen voi sillä välin miettiä miksei se sano mitään. Yleensä kyllä juttua piisaa.
Hiljaisuus onkin yleensä pahaenteistä. Parempi pysytellä itsekin hiljaa. Saattaa olla että vain kärsivälliset niittävät viljaa tai jopa astuvat hiljaa.
Joka tapauksessa on syytä pyrkiä puhumaan normaalilla puheäänellä ja käyttää kauniita sanoja, mielellään sivistyneen puoleisia.
Ei siis: kyllä sun pitäisi seurata kalenteria, kerran päivässä on liian vähän; vaan olen onnen poika kun löysin sinut kuin ihmeen kaupalla rakas elämäni Nainen (antautuvainen).
Suluissa olevaa loppusointua ei saa sanoa ääneen tai koko peli on pelattu. Tottakai jos Nainen on huumorintajuinen ja hyvässä vireessä raskaan työpäivän tai ankaran työviikon jälkeen (onko tämä todennäköistä???) pieni hymy saattaa irrota mutta liika runoilu johtaa todennäköisesti katkeraan epäonnistumiseen.
Katsonpa tässä peiliin: "mitä teen jos ei ala irtoomaan, vajoanko koomaan?".
Ehei, eksyksissä kierrämme aina ympyrää. Aloitamme siitä mihin viimeksi jäimme, jatkamme omia hämmästyttävän nerokkaita kehäpäätelmiämme päästäksemme takaisin tuttuun ja turvalliseen alkupisteeseen josta onkin hyvä jatkaa koetulla reseptillä ja katsoa mihin se riittää.
Tuskin tarvitsee siittää. Hähää! Sitäkin järkeä vähää joutuu ottamaan käteen.
Naimaohjeet ovat kuin kävisi inttiä kirjekurssilla. Jokainen Nainen on erilainen. Se mikä tepsi hyvin yhteen on kauhistus toiselle. Ja sanoppa Sarille että Liisakin piti tästä, voit ihmetellä kuinka vähästä pääset ulkoruokintaan. Joudut taas etsimään kintaan. Perkele!
Lopulta päädymme siihen vaikeimpaan ratkaisuun. On hyväksyttävä Naisen valta määrätä omasta kehostaan vaikka se olisi kuinka houkutteleva ja mieli tekisi. Ei auta. Odota ja opi.
On sanottu: " tunne vihollisesi"; siispä sanon: " tunne rakkaasi!". Jos et vielä tunne, tutustu! Saattaa olla odottamattoman hedelmällistä yhteisen elämän kivikkoisella polulla.
Käsi käteen eikä välttämättä jormaan. Pilkettä silmään ja säpinää sänkyyn.
Ja muista. Tämänpäivän urotyöt ovat huomisen historiaa! Rakkaus ja luottamus on ansaittava joka päivä uudelleen jos haluaa elää elämää: tuntea, kokea ja hengittää raikasta ilmaa.
Ratkaisematon filosofinen kysymys kuuluu: Pitääkö rintakarvat pestä saippualla vai shampoolla?
Comments:
Post a Comment
