Tuesday, April 20, 2004
Vihjeitä
Jos vapuksi on rahalle käyttöä kannattaa osallistua Radio Cityn toimintatonni kisaan. Radio City sieltä kohta kilpailut ja edelleen toimintatonni. Rahat vapuksi kouraan jos on onnea.
Tunnelma alkaa olla mukavan kesäinen. Juuri kun luulee helteiden alkaneen tulee pieni Siperia (=tämä kylmä päivä). Jarkko Nieminenkin mursi kätensä, Grönholmin Peugeot toimii kuin ranskalainen autoteollisuus parhaimmillaan ja Nico Rosberg vaihtoi saksalaiseen lisenssiin. Saatana sentään.
Onneksi on jotain pysyviä arvoja kuten Matti Nykänen. Periksiantamaton suomalainen: kaikkien kännissäörveltäjien synonyymi. Kihlajaisvieraat odottavat varmaan kuumeisesti kohta koittavia kesähäitä.
Muutenkin muutamat suomalaiset arvot kestävät tuulen ja tuiskun vaikka maailma ympärillä on vaarassa sotkeutua jalkoihinsa juostessaan ympäriinsä. Viina on aina hintansa arvoista, naapuri ei ole voinut ansaita enempää hyvää kuin minäkään, kännissä ei ainoastaan saa vaan myös pitää tyriä. Mitäs puhuttavaa ihmisillä olisi jos ei muistella ryyppyreissuja.
Ja tuostahan tulee ensimmäinen juopottelureissuni mieleen. Kauan sitten väitin kavereilleni ettei heillä ole mitään juotavaa mitä en voisi pullollista juoda. Paskainen nauru paljasti laukusta litran 50% Bacardia.
No no jätkät, pitääkös kaikki aina ottaa niin vakavasti. Pitää näköjään. Maistan vain muutaman mukillisen, ei siinä sen kummempaa. Miellyttävä Lasolin haju. Tämähän on tuttua. Ja perkeleen pahaa! Hyi!
No, eikun kapakkaan. Portsari vaati takkia naulakkoon eikä uskonut vastustelujani kun ilmoitin käyväni vain puhaltamassa jotta saan promillet selville. En päässyt puhaltamaan vaikka annoin kuuliaisesti pusakkani pokelle. Pirulainen paheksui sitä ettei mulla ollutkaan paitaa. Perhanan pilkunsiirtelijä!
No eikun snägärille. Kyllä tämä tästä. Seuraava päivä koitti kirkkaana ja miellyttävänä: väsytti ja pientä päänsärkyä esiintyi, silmätkin punaiset. Eiköhän tuo iltapäivä liene jo parempi???
Jos vapuksi on rahalle käyttöä kannattaa osallistua Radio Cityn toimintatonni kisaan. Radio City sieltä kohta kilpailut ja edelleen toimintatonni. Rahat vapuksi kouraan jos on onnea.
Tunnelma alkaa olla mukavan kesäinen. Juuri kun luulee helteiden alkaneen tulee pieni Siperia (=tämä kylmä päivä). Jarkko Nieminenkin mursi kätensä, Grönholmin Peugeot toimii kuin ranskalainen autoteollisuus parhaimmillaan ja Nico Rosberg vaihtoi saksalaiseen lisenssiin. Saatana sentään.
Onneksi on jotain pysyviä arvoja kuten Matti Nykänen. Periksiantamaton suomalainen: kaikkien kännissäörveltäjien synonyymi. Kihlajaisvieraat odottavat varmaan kuumeisesti kohta koittavia kesähäitä.
Muutenkin muutamat suomalaiset arvot kestävät tuulen ja tuiskun vaikka maailma ympärillä on vaarassa sotkeutua jalkoihinsa juostessaan ympäriinsä. Viina on aina hintansa arvoista, naapuri ei ole voinut ansaita enempää hyvää kuin minäkään, kännissä ei ainoastaan saa vaan myös pitää tyriä. Mitäs puhuttavaa ihmisillä olisi jos ei muistella ryyppyreissuja.
Ja tuostahan tulee ensimmäinen juopottelureissuni mieleen. Kauan sitten väitin kavereilleni ettei heillä ole mitään juotavaa mitä en voisi pullollista juoda. Paskainen nauru paljasti laukusta litran 50% Bacardia.
No no jätkät, pitääkös kaikki aina ottaa niin vakavasti. Pitää näköjään. Maistan vain muutaman mukillisen, ei siinä sen kummempaa. Miellyttävä Lasolin haju. Tämähän on tuttua. Ja perkeleen pahaa! Hyi!
No, eikun kapakkaan. Portsari vaati takkia naulakkoon eikä uskonut vastustelujani kun ilmoitin käyväni vain puhaltamassa jotta saan promillet selville. En päässyt puhaltamaan vaikka annoin kuuliaisesti pusakkani pokelle. Pirulainen paheksui sitä ettei mulla ollutkaan paitaa. Perhanan pilkunsiirtelijä!
No eikun snägärille. Kyllä tämä tästä. Seuraava päivä koitti kirkkaana ja miellyttävänä: väsytti ja pientä päänsärkyä esiintyi, silmätkin punaiset. Eiköhän tuo iltapäivä liene jo parempi???
Comments:
Post a Comment
